Budapest

Kuvia matkalta 20-23.3.06

Yli kahden miljoonan asukkaan Budapest, Unkarin pääkaupunki leviää Tonavan kahdelle puolelle. Kaupunki on syntynyt kolmen kaupungin, Budan, Obudan ja Pestin yhteenliittymästä. Budan ja Obudan puoli on kukkulaista, Pest tasamaata.

Kiersimme bussilla Gellért-kukkulalle, josta avautuu näkymä pohjoiseen, vasemmalla Buda oikealla Pest Tonavasta katsoen. Kukkula kohoaa 140 metrin korkeuteen Tonavan pinnasta. Kuvaajan selän takana Citadel –linnake, jonka Habsburgit rakennuttivat vuoden 1848 vallankumouksen jälkeen vartioidakseen sieltä käsin viereistä Linnavuorta. Citadelissa toimii mm. edullinen hotelli. Pyhä Gellért oli syntyjään (n. 980) venetsialainen. Hän saapui Unkariin aikana, jolloin kuningas Tapani käännytti maata kristinuskoon. Kuninkaasta hän sai ihailijan ja tukijan. Gellért kirjoitti Unkarin ensimmäiset teologiset teokset, hänestä tuli piispa ja hän perusti katedraalin ja luostarin. Tapanin kuoltua Gellért riitaantui kuninkaan tyrannimaisten seuraajien kanssa. Raivostunut väkijoukko työnsi Gellértin kärryillä alas vuoren jyrkänteeltä, joka nyt kantaa hänen nimeään ja patsasta. Gellért julistettiin pyhimykseksi vuonna 1083.

 

Linnavuori jakautuu kahteen osaan, pohjoiseen ja etelään. Rajakohdassa sijaitsee paraatikenttä ja sen laidassa Matiaksen kirkko (Mátyás templom), Madonnan kirkko. Kirkko on saanut nimensä Unkarin keskiaikaiselta kuninkaalta (Matthias Corvinus, 1458-90), joka vihittiin siellä kahdesti avioliittoon 1400-luvulla. Keisari Frans Josef I kruunattiin kirkossa Unkarin kuninkaaksi vuonna 1867 Lisztin tilaisuutta varten säveltämän Kruunajaismessun säestyksellä. Kirkko oli alun perin rakennettu 1200-luvun keskivaiheilla. Se muutettiin turkkilaisvallan aikana moskeijaksi ja se vaurioitui pahasti Budan takaisinvaltauksessa vuonna 1686. Kristittyjen valtaan paluun jälkeen se rakennettiin uudelleen barokkityylisenä, ja nykyisen uusgoottilaisen asunsa se sai vuosina 1873-1896.

Taustalla Kalastajalinnake.

Kalastajalinnake (Halászbástya) on satulinnamainen, tornien, terassien ja holvikaarien muodostama keskiaikaista linnoitusta muistuttava koreus, joka on kuitenkin rakennettu vasta 1800-luvun lopulla silmän iloksi. Nimi viittaa kalastajiin, joiden ammattikilta vastasi 1700-luvulla muurinosan puolustuksesta. Keskiajalla paikalla sijaitsi kalamarkkinat.

Holvi-ikkunasta näkyy parlamenttitalo (sen edessä Pyhän annan kirkon torni).

 

Fereciek terellä, Fransiskaanikirkon aukiolla sijaitsee Pyhän Franciskuksen nimikkokirkko noin vuodelta 1758. Kirkon ulkoseinällä on kohokuva, joka esittää vuoden 1838 tulvaa, joka peitti alleen koko kantakaupungin ja aiheutti suurta tuhoa.

Alttari ja saarnatuoli  hallitsevat kuvaa. Etupenkistä löysin laatan, joka kertoo paikasta, jossa säveltäjä Franz Liszt tapasi istua (seisovasta miehestä vasempaan etupenkin paraatipaikka, jossa istuu valkopäinen mummo rukoilemassa).

Pyhän Franciscuksen kappelin kuva onnistui paremmin.

Pestin mahtavin kirkko on Pyhän Tapanin kirkko (Szent Istvan Bazilika), jonka 96 metriä korkea kupoli hallitsee koko taivaanrantaa. Kirkossa on paikkoja 8500, mutta se täyttyy usein ääriään myöten. Me satuimme kirkkoon viikkomessun aikaan, jolloin väkeä ei ollut paikalla kuin n. 50. Yksi pappi toimitti messun. Ei käytetty urkuja eikä seurakuntavirsiä. Kirkko on rakennettu vuosina 1851-1905. Alun perin uusklassiseen tyyliin rakennettu kirkko sortui 1868. Kuuluisa arkkitehti Miklos Ybl rakensi kirkon uudelleen uusrenessanssin tyyliin. Kerrotaan keisari Frans Josefin, joka osallistui kirkon vihkimiseen, pälyilleen huolestuneena kohti kupolia peläten, että se voi nytkin tulla alas hetkellä millä hyvänsä.

Album