Amsterdam 16-20.10.2013

1. Rautatieasema 2. Nikolaos  3. Vanhakirkko   4. Uusi kirkko    5. Uusi tori 6. Oudeschans 7. Amstel

8. Muntplein 9. Begijnhof 10. Kanavat 11. Ij-järvi 12. Jordaan 13. Länsikirkko 14. Museoalue 15.Weeze

 

 Jodenbreestraatin vasemmalla puolella on samansuuntainen Waterlooplein, aukio, joka on nimetty kuuluisan taistelun mukaan. Aukiolla pidetään samanniminen (Amsterdamin vanhin) kirpputori. Sieltä löytyy joka päivä kirjava valikoima vanhoja astioita, vaatteita ja sähkölaitteita sekä puuvillavaatteita Intiasta ja Indonesiasta.

 Toriaukion itäpäätä hallitsevat kaksoistornit kuuluvat katoliseen Mozes en Aäronkerkiin (Mooseksen ja Aaronin kirkko), joka rakennettiin vuonna 1840 salaisen kappelin paikalle. Moosesta ja Aaronia esittävät veistokset löydettiin alkuperäisrakennuksen päätykivistä ja upotettiin uuden kirkon seinään.. Kauniit tornit ovat puuta. Ne maalattiin hiekkakiviseinien värisiksi, kun kirkko entistettiin vuonna 1990. Liszt piti täällä suositun konsertin vuonna 1866. Kirkko ei enää toimi jumalanpalveluskäytössä, mutta toimii silti paikkana, jossa pidetään hengellisiä kokouksia, muistopalveluksia, (urku)konsertteja sekä järjestetään aikuiskasvatusta. Alkuperäinen kirkkorakennus on vuodelta 1641. Uusklassismia edustavan rakennuksen pystytti T. Suys vanhempi vuonna 1795. kun uskonnonvapaus palautettiin. Valitettavasti emme ehtineet käydä sisällä.

 

Waterlooplein ja sen tori olivat ennen paljon nykyistä laajemmat, mutta 1980-luvulla käynnistetty rakennushanke kutisti niiden alaa huomattavasti.

Hankkeen vastustajat protestoivat sitä, että aukion laidalla purettiin monta vanhaa kanavataloa, jotka olivat huomattava osa entisen juutalaiskorttelin jäänteistä. 1980-luvulla talonvaltaajat saivat kimppuunsa mellakkapoliisit vesitykkeineen. Rakennushanke käynnistyi vastustuksesta huolimatta, ja sen tuloksena syntyi yhdistetty Muziektheater (oopperatalo) ja Stadhuis (kaupungintalo), jonka julkisivu pääsisäänkäynteineen komeilee majesteettisesti Amsteljoen rannassa. Viehättävä tiili- ja lasirakennus avattiin vuonna 1986. Siellä esiintyvät Alankomaiden ooppera ja kansallisbaletti sekä vierailevat seurueet Alankomaiden suurimmassa salissa. Amsterdamilaiset ristivät kaupungintalon ja oopperan yhdistelmän Stoperaksi (Stadhuis + Opera).

 Vilkkaasti liikennöidyn Waterloo-aukion ja sen vieressä olevan Visserpleinin toisella puolella on Weesperstraat, jolla sijaitsee Juutalaisen historian museo ja Portugees-Israëlietische Synagoge. Synagoga vihittiin Amsterdamiin muuttaneiden Espanjan ja Portugalin sefardimjuutalaisten käyttöön vuonna 1675. Synagogan väitetään perustuvan Salomon temppeliin.. Amsterdamin juutalaisten juuret ulottuvat 1500-luvun lopulle, mutta katkesivat natsien miehitettyä kaupungin vuonna 1940. Kun juutalaisia asukkaita siirrettiin joukoittain keskitysleireille, heidän yhteisönsä luhistui, ja vain kourallinen tuhansista pakkosiirretyistä palasi kotiinsa  sodan jälkeen. Vuonna 1987 avattu museo luotiin yhdistämällä neljä entisen aškenasim-synagogan rakennusta. Näyttely kertoo juutalaisyhteisön historiasta, selittää juutalaisuuden filosofiaa ja tutustuttaa juutalaisten identiteettiin liittyviin laajempiin kysymyksiin. Museon takana on Ahtaajapatsas, muistomerkki sille helmikuun 1941 päivälle, jolloin satamatyöläiset ryhtyivät lakkoon vastalauseenaan sille, että natsit pakkosiirsivät juutalaisia kaupungista. Patsaan takana on synagoga.




Amsteljoki on kautta aikojen ollut tärkeä liikenneväylä, ja vielä nykysinkin joella näkee paljon rahtialuksia. Niitä voi katsella Muziektheaterin terassilta sekä kanavan varren taloja. Myös tältä Siniseltä sillalta ovat ihastuttavat jokinäkymät. Blauwbrug on perinyt nimen samalla paikalla aiemmin olleen sillan väriltä. Nykyinen 1880 valmistunut silta perustuu Pariisin Pon Alexandre III:een. Se on koristeltu laiva- ja muilla aiheilla.


Korttelin päässä Blauwbrugista yläjuoksun suuntaan on joen itäisellä (oikealla) rannalla entinen naisten vanhainkoti Amstelhof, joka rakennettiin uusklassiseen tyyliin vuonna 1681. Amstelhofin lisärakennuksessa nimeltä Neerlandia on vuodesta 2004 toiminut Pietarin Eremitaasin haaraosasto. Tulevina vuosina loputkin Amstelhofin tiloista täytetään Eremitaasin valtavan kokoelman aarteilla. Kuvassa Amstelhofin vasemmalla puolella näkyy nostosilta,



 








joka erehdyttävästi muistuttaa sen naapuria, Magere Brugia (Laiha silta), joka ylittää Amstelin hiukan etelämpänä. Tämä valkoiseksi maalattu puinen läppäsilta on täydellisen maalauksellinen ja yksi Amsterdamin pitkäikäisimmistä tunnuksista. Kauneimmillaan se on iltahämärässä, kun sillan valot sytytetään. Tällä paikalla on ollut silta 1670-luvulta sakka, mutta nykyinen silta on rakennettu vuonna 1969. Joen varressa on sillan molemmin puolin vanhoja proomuja. Näillä isoilla aluksilla rahdattiin muinoin viljaa, hiiltä ja muuta raskasta lastia, mutta nykyisin ne palvelevat yllättävän tilavina, omaperäisinä ja erittäin kalliina asuntoina.


P
ari sataa metriä Sinisestä sillasta länteen pitkin Amstelstraatia tullaan Rembrandtin aukiolle. Se on Amsterdamin eloisimpia vapaa-ajanviettopaikkoja. Aiemmin aukio tunnettiin Voitorina (Botermarktina), sillä 1800-luvulla aukiolla kaupattiin voita. Myöhemmin aukio sai uuden nimen, kun sinne pystytettiin iso Rembrandtin patsas 1878. Taiteilija näyttää tähyävän kohti juutalaiskaupunginosaa, jossa hän asui ennen kuin teki konkurssin ja joutui muuttamaan Jordaaniin. Aukion laidalla on näytelmä- ja elokuvateattereita, klubeja ja ravintoloita välkkyvine neonkyltteineen. Rembrandtin patsaan edessä on joukko mustia nukkesotilaita, joiden sekaan lyöttäytyvää pantomiimitaiteilijaa (ei kuvassa) ei erota muusta kuin rahakiposta hänen edessään. Minulla taitaa olla kuvassa kunnia seisoa itse Rembrandtin vieressä? Musketöörit näyttävät Rembrandtin Yövartiolta. Rembrandt itse seisoo ihan samassa asennossa kuin

Yövartiossa, kädet eteen ojennettuina, ja Rembrandtin vieressäkin oleva mies on ihan samassa asennossa kuin maalauksessa.




   


        Etusivu    Seuraava