Amsterdam 16-20.10.2013

1. Rautatieasema 2. Nikolaos  3. Vanhakirkko   4. Uusi kirkko    5. Uusi tori 6. Oudeschans 7. Amstel

8. Muntplein 9. Begijnhof 10. Kanavat 11. Ij-järvi 12. Jordaan 13. Länsikirkko 14. Museoalue 15.Weeze

Kanavaristeilymme (jonka olen merkinnyt kuvaan punaisella viivalla) kulki pääsääntöisesti Herengrachtia pitkin. Isoimmat kanavat jatkuvat hevosenkengän muotoisena verkostona yhä laajempina kehinä ulospäin. Singel oli keskiaikaisen Amstelredammen uloin raja, mutta kun kaupunki kasvoi, kaivettiin Herengracht (Herrojen kanava), Keizersgracht (Keisarin kanava) ja Prinsengracht (Ruhtinaiden kanava). Kadut jatkuvat keskustasta säteittäin eri suuntiin ja ylittävät kanavat Amsterdamin kaupunkikuvaan erottamattomasti kuuluvia siltoja pitkin – joita on toista tuhatta. Keskustan pohjoispuolella IJ muuttuu IJ-järveksi (entinen reitti Pohjanmerelle, joka on nykyisin padottu. Nykyinen reitti Pohjanmerelle IJ:n länsipuolella oleva Noordzeekanal.

Kanavan tämä kohta (Vijzelstraatin ja Leidsestraatin välissä) tunnetaan nimellä Kultainen mutka, koska siihen on rakennettu taloja kaupungin rikkaimmille asukkaille. Katujen kulmasta lähtevän Nieuwe Spiegelstraatin päässä näkyy Rijksmuseum! Taloissa asui 1600-luvulla vauraita laivanvarustaja- , kauppias- ja pankkiirisukuja. Rakennukset erottuvat joukosta, koska ne ovat kookkaampia kuin tavanomaiset amsterdamilaistalot. Taloissa toimii nykyisin pankkeja ja muita rahalaitoksia.

 

Herengrachtin ja Leidsegrachtin kulmassa näkyy seitsemän peräkkäistä kanavasiltaa. Vesibussiristeilyllä sattui vain tulemaan sade, mikä vaikeutti kuvan onnistumista.

 

 

 

 

 

 

 

Samaan paikkaan pääsee kävellenkin. Etualalla olevan sillan rakennusvuosi näkyy hyvin: 1722.Sama paikka. Herengracht jatkuu oikealle, jossa kanavaristeyksen jälkeen seitsemännessä rakennuksessa toimii Sodan tutkimuksen kansallinen instituutti. Siellä on dokumentoitu 2. maailman sodan tapahtumia mukaan lukien juutalaisten massamurha (holocaust). Mukana on myös kuvaus Suomen osuudesta sotaan.

Kanavaristeilylipun kuva on Keyzersgra chtilta Leidsegrachtin sillan kulmasta. Kymmenennessä talossa sillasta vasempaan sijaitsee Valokuvamuseo Marseille (1999). Rakennus on 1600-luvulta. Fasadin kivitaulussa on kuva Marseillesta, mikä muistuttaa talon rakennuttajasta, ranskalaisesta kauppiaasta.









Kuva Herengrachtilta kanavaristeilyltä, Huidenstraatin sillankulmasta, sattumoisin Raamattumuseon talo. Kävelin myöhemmin saman paikan ohi, vaikken käynytkään sisällä.

Kanavan varrella olevat talot eivät näytä olevan täysin vatupassissa. Sivuttaissuunnassa kallellaan oleminen voi johtua maan vajoamisesta, mutta kanavan päin kallellaan olemisella on tarkoituksenmukaisempi selitys. Talot rakennettiin kanavaan päin kalteviksi, jotta tavaraa voitiin nostaa vinssillä yläkerroksiin paukuttamatta niitä seinään ja ikkunoihin. Vuonna 1565 kallistussuhteen ylärajaksi määrättiin 1:25, ettei taloista tulisi tarpeettoman vinoja.

 






Singel-kanavan pohjoispäässä oleva kulmarakennus ennen Prinssi Hendrikin kadun alitusta.








Sitten ollaankin IJ:n puolella, josta näkyy vastarannan rakennuksia. Valkoinen rakennus ja sen vieressä oleva tornitalo on Eye Film Museum. Filmimuseon kokoelma sisältää tuhansia elokuvia, kuvia, julisteita sekä käsikirjoituksia niin hollantilaisista kuin myös kansainvälisistä elokuvista. Elokuvahistorian mestariteokset ovat näytteillä museossa päivittäin, sillä museo on ainoa paikka, jolla on laitteistot näyttää näitä elokuvia. Aikaisemmin Filmimuseo sijaitsi Vondelparkissa. Wieniläinen arkkitehtitoimisto Delugan Meissl Ass. suunnitteli Ij-järven rantaan tämän rakennuksen, jota rakennettiin vuosina 1965-71. Tornia kutsutaan Overhoeks –tornin nimellä, joka kuului aikaisemmin öljy-yhtiö Shellille. Tornitaloa pidetään hyvänä esimerkkinä Hollannin 1960-luvun arkkitehtuurista. Matala uudisrakennus edustaa voimaa ja modernisaatiota. Se tuo mieleen venäläisen 1970-luvun arkkitehtuurin, jossa rakennuselementteinä ovat teräs ja betoni.
Etusivu     Seuraava