Amsterdam 16-20.10.2013

1. Rautatieasema 2. Nikolaos  3. Vanhakirkko   4. Uusi kirkko    5. Uusi tori 6. Oudeschans 7. Amstel

8. Muntplein 9. Begijnhof 10. Kanavat 11. Ij-järvi 12. Jordaan 13. Länsikirkko 14. Museoalue 15.Weeze

 

Aluetta hallitsee vaikuttava goottilainen Oude Kerk (= Vanha kirkko). Kuten nimestä voi arvata, Oude Kerk on Amsterdamin vanhin seurakuntakirkko. Sen rakentaminen alkoi 1200-luvun alussa, kun Amstelredamme oli vielä nuori kauppakaupunki. Seuraavien kolmen vuosisadan mittaan kirkkoa laajennettiin useaan kertaan sitä mukaa kuin kaupungin asukasluku kasvoi, kunnes rakennus sai nykyisen erikoisen muotonsa, jossa on useita ulkonevia kappeleita. Aikoinaan Oude Kerk oli enemmän kuin vain kirkko; sitä käytettiin kauppahallina ja köyhien majapaikkana.

Kirkko on sisältä vaikuttavan kokoinen. Vuonna 1681 kuori suljettiin tammesta rakennetulla kuoriaidalla. Kuoriaidan yläreunassa lukee Jumalan huoneen pitkäaikainen väärinkäyttö päättyi vuonna 78, mikä viittaa vuonna 1578 toteutuneeseen reformaatioon.

Samana vuonna kirkosta tuli paikka, jossa avioliitot rekisteröitiin. Kirkkoon sijoitettiin myös kaupungin arkisto. Tärkeimmät asiakirjat lukittiin rautakyltein päällystettyyn arkkuun, jonka pintaan on maalattu kaupungin vaakuna. Arkkua säilytetään rautaholvissa.

 

 

Rembrandt kävi usein Vanhassa kirkossa ja hänen lapsensa kastettiin täällä. Tämä kirkko on kaupungin vanhin rakennus, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan aina Rembrandtin ajasta asti. Kirkon lattia on täynnä hautakiviä. Lattiassa on yksi muistolaatta, joka on omistettu Rembrandtin vaimolle Saskialle. Itse asiassa kirkko rakennettiin alun perin hautausmaan päälle. Kaupunkilaisia haudattiin kirkon lattian alle vuoteen 1865 asti. Hautoja on 2500 ja niihin on haudattu 10 000 kaupunkilaista.

Kuorituoleissa on taidokkaita puuveistoksia, kaikki erilaisia. Veistosten aiheet ovat tilaan sopimattomia ja banaaleja, kuten ulostava ihmisfiguuri.  

Kirkon sisäkatto on koristeltu maalauksin. Se on Euroopan suurin tynnyriholvattu puukatto. Virolaiset kattolankut ovat vuodelta 1390. Ne takaavat kirkolle erinomaisen akustiikan.

Saarnastuoli noudattaa samaa alankomaalaista tyyliä kuin muut kaupungin saarnastuolit. Saarnastuolin massiivisuus korostaa kalvinistista ajatusta saarnan merkityksestä jumalanpalveluksen keskuksena.

Ikkunoiden lasimaalaukset (1500-luvulta) ovat upeita. Kuvassa alla ylhäällä oikealla Paimenten kumarrus, alhaalla lasimaalauksen lahjoittaja Amsterdamin kaupunki

 

Yksi lasimaalaus muistuttaa Westfalenin rauhasta ja esittää espanjalaista virkamiestä ojentamassa asiakirjaa, jolla Espanja tunnusti Alankomaiden itsenäisyyden. Toisen lasimaalauksen yläkuvat esittävät Marian ilmestystä ja Marian vierailua serkkunsa Elisabetin luona. Alakuvassa ikkunan lahjoittaja perheineen. Itse asiassa lasimaalaukset sijaitsevat Marian kappelissa, joten kuvien pitää esittää Mariaa.

Kirkossa on neljät urut, joista ensimmäiset rakennettiin vuonna 1658, toiset vuonna 1767. Kolmansia, saksalaisen Christian Vaterin urkuja vuodelta 1724 pidetään Euroopan hienoimpina barokkiurkuina (kuvassa). Neljännet urut toimitti Organi Puccini –urkurakentamon Pisasta vuonna 2010.

Belle –niminen pronssipatsas on kirkon edessä olevalla aukiolla. Siinä lukee: ”Kunnioittakaa seksityöntekijöitä kaikkialla maailmassa.”

Punaisten lyhtyjen alueesta amsterdamilaiset käyttävät nimeä Walletjes, ’pikku seinät’. Kuten kaikissa satamakaupungeissa, Amsterdamissakin oli paljon prostituutiota jo kauan sitten. Vaikka eräät kalvinistit yrittivät päästä siitä eroon, se on kukoistanut nykypäiviin saakka. Nykyisin prostituutiota ei ole enää kielletty lailla, vaan sitä yritetään valvoa järkyttävimmän riiston estämiseksi ja kansanterveyssyistä. Alankomaissa prostituoiduilla on oikeus käydä säännöllisesti lääkärintarkastuksessa ja heidän odotetaan maksavan tuloistaan veroa. Kaduilla on seksikauppoja muiden putiikkien lisäksi. Pimeällä näillä kujilla käy kova vilinä. Me emme täällä liikkuneet ainakaan kovin myöhään pimeään aikaan, mutta jos oli vilinää, niin kyllä sen aiheuttajana oli pääsääntöisesti kaupungille ominainen tapa viettää iltaa ulkona kaupungilla eikä vain istua kotona töllöttimien ääressä. Amsterdam on tunnettu myös huumeiden vapaasta kaupasta, mille löytyvät samat selitykset kuin edellä: mahdollisuus kontrolloida huumeiden käyttöä ja opastaa huumeiden käyttäjiä terveyspalveluihin. Ennen kaikkea ajatuksena on se, että kielloilla kielteiset ilmiöt saadaan vain pois silmistä, mutta ei olemattomiksi. Lähtemättä väittelemään perustelujen oikeutuksesta on todettava, ettei Amsterdamissa näkynyt häiriökäyttäytymistä muita suurkaupunkeja enemmän eikä ainakaan juopuneina toikkaroivia kaupunkilaisia.

Etusivu    Seuraava