Etiopia 17-26.2.2015

1.Istanbul - Addis 2. Addis Abeba  3. Kohti Jimmaa 4. Dekkaan 5. Sailem 6. Dabin koulu 7. Elämää Sailemissa
8. Jumalanpalvelukset 9. Paluu Jimmaan 10. Soddu - Arba Minch 11. Chamo 12. Chencha 13. Paluumatka

Addis Abeba

Suuntanamme oli Pyhän Marian kirkon yläpuolella oleva Kansallismuseo, jonka edessä poseeraamme kuvassa alhaalla vasemmalla.


Tässä poseeraa Lucy (amharankieliseltä nimeltään Dinknesh = Olet ihmeellinen), 3,2 miljoonaa vuotta sitten Danakilin autiomaassa elänyt naispuolinen hominoidi. Kuvan pystyyn rakennettu luuranko on rekonstruktio. Pöydällä oli siroteltu löydetyt luunkappaleet vaakatasoon. Tämän melkein täydellisen hominidiluurangon löysi vuonna 1974 Donald Johansen Hadarista, Danakilin autiomaasta. Nimensä tämä naarashominidi sai Beatlesin kappaleesta ”Lucy in the Sky with Diamonds”, joka soi radiossa löytöhetkellä.

Luurankoa tutkittaessa selvisi, että 20-vuotias, metrin korkuinen ja parikymmenkiloinen Lucy oli menehtynyt Etiopian savanneilla noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten. Lucylla oli ollut pitkät, hyvin kehittyneet kädet ja lyhyet jalat. Vaikka Lucyn kädet olivat selvästi kiipeilyyn tarkoitetut, osoittivat lantio ja polven rakenne, että hän oli kävellyt myös kahdella jalalla. Näillä perusteilla uskottiin hominidien kehittyneen aikaisemmin kuin ennen oli oletettu. Tämän löydön uskottiin olevan entistä todennäköisempi myöhemmän Australopithecuslajin esi-äiti ihmislajin kehitysketjussa. Kun löydettiin lisää kappaleita A. afarensiksesta, monet paleontologit väittivät Danakilissä eläneen siihen aikaan monia Australopithecuslajeja, mutta vain yksi niistä tai kenties yksikään ei ollut nykyihmisen esi-isä. Vuonna 1994 löydettiin alle kymmenen km päässä Lucyn löytöpaikasta miespuolinen afarensiksen pääkallo. Silloin selvisi, että miehet olivat melkein kaksi kertaa naista painavampia ja siten kookkaampia. Ennen kuin uusia fossiililöytöjä ilmaantuu, on pysyttävä oletuksessa, että Lucy ja hänen miespuolinen kumppaninsa olivat Homolajin ja myöhempien Australopithecuslajien yhteinen esi-isä.

Vuonna 2000 Dikikasta, niin ikään Etiopiasta, löydetty Selam ('rauha') on kenties kaikkien aikojen merkittävin hominidilöytö. Selam eli noin 3.35 miljoonaa vuotta sitten. Tästä 3-vuotiaana tulvivaan jokeen hukkuneesta etelänapinasta olivat jäljellä kokonainen kallo, leuka- ja niskaluut, ylävartalo selkärankoineen, suuri osa käsien ja jalkojen luista, polvi- ja lonkkaluita, osa kämmenestä ja käpertynyt sormi. Yksi merkittävimmistä säilyneistä luista on kuitenkin kieliluu (kurkunpään luu, joka tukee kurkun ja kielen lihaksia), jonka löytyminen on äärimmäisen harvinaista.

Vuonna 1997 etiopialainen jatko-opiskelija Johannes Haile Selassie löysi Pohjois-Etiopian rotkolaaksosta 5,8 miljoonaa vuotta vanhan hominidifossiilin, johon kuului leukaluu ja muita kappaleita. Nämä on tunnistettu Arpipithecus –nimiselle uudelle lajille kuuluviksi. Tämä laji on sukua simpansseille ja ihmisolennoille, ilmeisesti puuttuva lenkki hominidien ja niiden apinaa muistuttavien esi-isien välistä.

Kansallismuseossa oli siis esillä muitakin löytöjä kuin kuuluisuutta saanut Lucy. Museon opas yritti meille vakuuttaa kovasti, että Etiopia on kaikkien kansojen kotimaa. Olemme kaikki etiopialaisia. Mikäs siinä, käyhän se minulle!

Museossa oli toki paljon muutakin nähtävää, mutta ehkä tämä yksi luuranko vei kaiken käytettävissä olevan ajan. Menimme seuraavaksi museon vieressä olevaan ravintolaan, jonka nimi oli tietenkin Lucy. Kuvassa vasemmalla Sinikka ja Aimo Vuento, kivisalmelaisia, joiden auton kyydissä pääsimme lentoasemalle ja takaisin. Taempana lähetyssihteeri Maarit Berg.


Ravintolan pihalla, äärimmäisenä vasemmalla (puolittain näkyvissä) helsinkiläinen Taija Leppäkoski, hänen vieressään suomalainen yliopistotutkija, joka oli jossain konferenssissa Addiksessa ja tuli tutustumaan meihin kuultuaan suomen kieltä. Punahousuisen Marketta Eskelisen oikealla puolella Maarit ja Jari Berg, joka peittyy Reijo Moilasen taakse.

  

Seuraavaksi oli ohjelmassamme matka Entotto-vuoren rinteelle, vuorelle, jonka laelle yhtenäisen Etiopian luoja keisari Menelik II aluksi pystytti valtaistuimensa 1887 muuttaen pian kylmän ilmanalan vuorelta alas nykyiseen keskustaan Finfinneen (oromoksi "kuumat lähteet") lähteiden luo. Vuoren rinteitä kulkee ylös alas aasien jono kantaen varmaan monenlaista lastia, ehkä usein polttopuuta. Menelik juuri keksi, että Australiasta peräisin oleva eucalyptus on nopeasti kasvava puu, erinomainen polttopuu. Hän istutti vuoren rinteet täyteen eucalyptusta. Emme kivunnet aivan vuoren laelle, missä näkemisen arvoisia olisivat olleet Pyhän Marian ja Pyhän Raguelin kirkot. Jälkimmäiseen kuuluu kallioon louhittu osa. Raguelin osalta kiinnostaa se, että tämän niminen arkkienkeli kuuluu Etiopian ortodoksisen kirkon enkeligalleriaan. Raguel tarkoittaa Jumalan ystävää. Hänet mainitaan etiopialaisessa Heenokin kirjassa, joka kuuluu siis Etiopian ortodoksisen kirkon kaanoniin, mutta ei muiden  kristillisten kirkkojen pyhiin kirjoituksiin. Pyhän Marian kirkko tunnetaan siitä, että siellä harjoitetaan eksorkismia sunnuntaiaamuisin klo 5. Ihmisiä, joiden epäillään olevan pahojen henkien riivaamia, ja AIDSia sairastavia parannetaan pyhällä vedellä. Kukaan ei maininnut mitään tästä tapakulttuurista. Tyydyimme turistien tapaan ihastelemaan Entoton rinteiltä avautuvia maisemia yli kattilalaaksossa sijaitsevan kaupungin.  Naiset kantoivat eucalyptuksen oksakuormia selässään kohti kaupunkia polttopuuksi itselleen tai myytäväksi. Minä sain kokeilla yhtä kuormaa selkääni, miltä se tuntuisi kantaa. Oli se todella painava. Olisi tainnut jäädä minulta kantamatta lasti vuoren rinnettä alas asti. Luulin sentään mieheltä sujuvan sen helposti.

Entottolta suuntasimme Mercatolle, Addis Abeban suurelle torialueelle, jossa oli tungosta jo ennestään riittävästi, nyt sinne rakennetaan koko ajan lisää. Rakennetaan myös raitiotietä, joka näkyy katutason yläpuolella olevina betonirakennelmina. Jurruttelimme autolla pitkin Mercaton kapeita katuja. Päätimme jättää Mercaton ostoskierroksen tekemättä. Ei siellä ollut oikein autolle parkkipaikkaa eikä ihmistungos houkuttanut.

Suunnistimme Mercatolta eli Addis Keteman kaupunginosasta vanhalle torille eli italialaisten nimittämälle Piazzalle Pyhän Yrjön kirkon aukion laitaan, josta kurvailimme Arat Kilon kautta  Pyhän Kolminaisuuden katedraaliin, joka on Aksumin Siionin Neitsyt Mariankirkon jälkeen arvostetuin Etiopian kirkkorakennus. Kirkko ei voi ylpeillä pitkällä historiallaan, sillä se on rakennettu vasta Italian miehityksen jälkeen. Kirkko on omistettu vapaustaistelun 1936-41 uhrien muistolle. Tämä kirkko on suuri poikkeus muusta etiopialaisesta kirkkoarkkitehtuurista, joka perustuu aina kirkon pyöreään muotoon. Kuuntelimme kirkon takaosassa oppaan selostusta kirkon historiasta. Katse suuntautui kirkon sisätiloihin. Tämä kirkko ei ollut vain kirkko, se oli isänmaan ja ortodoksisen uskon yhdistelmä. Latinalaisen ristin muotoisen kirkon ristikäytävän kohdalla on kristillisillä maalauksilla koristettu kupoli. Kirkon eteläseinällä on Uuden testamentin kertomuksia kuvaavia lasimaalauksia, kuvassa myös saarnatuoli.

 

Eteläisellä seinällä on vastaavasti Vanhaa testamenttia kuvaavia maalauksia. Kirkon etuosassa on keisari varattu aitio. Luultavasti hän osallistui usein täällä pidettyyn liturgiaan. Keisari Haile Selassie kuoli 22.8.1975 hänen henkilääkärinsä poissa ollessa. 1975 tiedotusvälineet ilmoittivat, että entinen hallitsija Haile Selassie I on kuollut 27.8. ”hengityksen lamaantumiseen” eturauhasleikkauksen jälkiseurauksena. Keisarin henkilääkäri, professori Asrat Woldeyes kielsi mainitut komplikaatiot ja hallituksen näkemyksen hänen kuolintavastaan. Jotkut uskovat, että keisari tukahdutettiin hänen nukkuessaan. Kuolemansa jälkeen hänet heitettiin jätetunkioon, mutta Etiopian ortodoksinen kirkko järjesti hänelle hautajaiset vuonna 2000 ja hänen (sekä hänen vaimonsa keisarinna Menen Asfawn) maalliset jäännökset saivat paikan kirkon kuorissa kivisissä sarkofageissa. Kirkon eteläsiivessä on Pyhän Mikaelin kappeli, jossa sijaitsee arkkienkeli Mikaelin liitonarkku (tabot). Se löydettiin vuonna 2002 Edinburghista ja palautettiin Etiopiaan. Tämän pyhäinjäännöksen anastivat brittiläiset joukot Magdalan vuorilinnoituksesta vuonna 1868, jolloin he taistelivat keisari Tewodros II:n joukkoja vastaan. Kirkkoon sisältyy myös osa vanhaa kirkkoa ja luostaria, joka perustettiin jo keisari Menelik II:n aikana. Kirkko on Addis Abeban arkkipiispan piispanistuin. Tässä kirkossa on vihitty virkaansa kaikki ortodoksisen kirkon patriarkat sekä piispat.


Kuva: Jari Berg

Kävimme vielä keskustassa uuden postitalon vieressä matkamuisto-ostoksilla. Minäkin ostin yhden Etiopia –paidan ja uuden Etiopian kartan, joka oli ihan hyödyllinen jatkaessamme matkaamme seuraavana päivänä. Matkareittimme Etiopiassa. Punaisella merkitty on reitti Addiksesta Sailemin ja sinisellä merkitty paluumatkan eriävä tie Sailemista Jimman kautta Arba Minchiin.

Katedraalin itäpäädyssä otimme kuvan joukostamme. Kävimme myös kirkkomuseossa, jonka tehtävänä taitaa edelleenkin olla keisarisuvun yhdistäminen Salomon ja Saban kuningattaren väliseen suhteeseen, millä perusteella Etiopian ortodoksisella kirkolla on linkki jopa Vanhan testamentin historiaan.   

Vietimme Addiksen hotellissamme vielä yhden yön. Uskoin aamulla saavani kadonneen laukkuni hotellin respasta, mutta mitä vielä – respa oli täysin tietämätön koko jutusta.

Etusivu    Seuraava