Etiopia 17-26.2.2015

1.Istanbul - Addis 2. Addis Abeba  3. Kohti Jimmaa 4. Dekkaan 5. Sailem 6. Dabin koulu 7. Elämää Sailemissa
8. Jumalanpalvelukset 9. Paluu Jimmaan 10. Soddu - Arba Minch 11. Chamo 12. Chencha 13. Paluumatka

 

Jumalanpalvelukset

Varttia vaille 10 lähdimme kirkkokierrokselle. Muutama kilometri mentiin autolla, minkä jälkeen jalkauduttiin. Kuljettiin sokeriruokopellon laitaa ja tultiin pensasaidan portille, jossa oli puolimetrinen kynnys. Maarit selvisi lankeamatta (ei kuvaa).



Kuva: Aimo Vuento
Yunagindan saarnapaikan risti on vinkkarassa, mutta mehän olemmekin Etiopiassa. Kirkon sisällä olevaa tunnelmaa ei vino risti pääse pilaamaan. Tunnelma on kohdallaan. Väki seisoo, laulaa, taputtaa ja huojuu, välikatto hytkyy samaan tahtiin. Puhujalla käyvät suu ja kädet yhtä voimallisesti. En kuitenkaan sanoisi, että tämä olisi mikään suggeroijatyyppi. Minusta hän on aito oma itsensä. Laulun aikana juontaja näyttää vähän mallia siitä, millaisissa tunnelmissa liikutaan, ollaan välillä alhaalla, sitten noustaan ylös. Laulut ovat ulkoa opittuja ylistyslauluja. Olisiko tämä sitä ortodoksiaa? – uskon oppi on ylistämistä. Marketta ja Maarit ovat puhujavuorossa. Marketta kertoo meidän kylä –projektista meidän vierailijoiden näkökulmasta. Hän kertoo, kuinka olemme kolmen vuoden ajan osallistuneet tähän hankkeeseen, jonka toteutumista olemme nyt tulleet katsomaan paikan päälle. Hän ojentaa seurakunnalle muistolahjaksi paksun kynttilän. Sen ottaa vastaan lukupulpetissa seisova pappi, joka pienenä poikana oli Yaddotan raitilla huutelemassa muiden lasten kanssa ”forendji, forendji” Kirsin ja Riston saapuessa kylään. Ei hän silloin arvannut, että hänestä tulee kerran tämän seurakunnan pappi ja forendjien työtoveri. Pappi on nimeltään Mengistu Sharo. Hän on peräti rovastikunnan johtaja. Hän halusi tulla mukaan saarnapaikkaan, jossa ei ole pappia, vaan vain eloisa evankelista.

  

Ja taas oli laulun vuoro: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen!” Jeesuksen sana osoittautui täällä todeksi. Rumpalipoika oli yliveto. Hän oli samaa materiaalia rumpunsa kanssa, sykki kuin sydän, joka pumppaa verta kehoon. Rumpu saattoi alkaa painaa. Pitiköhän toisen jo kannatella rumpua? Vaihdetaan välillä rumpalia – ja meno jatkuu. Omatekoisilla kitaroilla varustautuneet nuoret miehet esittävät seuraavan laulun. Lapsikuoro taputtaa tahtia. Risto piti saarnan. Aina pitää olla valmis saarnaamaan. Ei siihen tehtävään etukäteen pyydetä.

Jouduimme poistumaan jumalanpalveluksesta kesken kaiken, kun piti lähteä toiseen kirkkoon. Kun ihmisyhteisön ongelmana on ollut keskinäinen kyräily ja eriarvoisuus, on tärkeää osoittaa läsnäolollamme, että kaikki on ovat meille yhtä tärkeitä ja arvokkaita.  Ennen kuin pääsemme jatkamaan matkaa meidän on kuitenkin mentävä toiseen rakennukseen, jossa meille tarjotaan sitä, mitä ei ole enää vaikea arvata. Seinällä on seurakunnan jäsentilasto, miehet ja naiset sekä ehtoollisella käyvät erikseen eriteltyinä. Tässä yhteydessä mainittakoon että Sailemin rovastikunnassa 43.000 jäsentä. Seurakuntien lukumäärä ei tallentunut muistiinpanoihini, mutta pappeja on yhteensä 36.

Kuva: Jari Berg

Minä sain kunnian esittää täällä terveiseni Suomesta. Minulla oli onnekseni niin hyvä tulkki, että sanottuani puoli lausetta, hän käänsi jo samassa kokonaisen lauseen.

Yadotan pääkirkko ei ollut ihan niin täynnä kuin Yunagindan kirkko. Eturivissä Risto ja Kirsi Leikola, Heikki Mustaniemi, Marketta Eskelinen, Million Gallo ja Ato Alemu (sininen paita). Pääkirkossa oli edellistä jumalanpalvelusta modernimpi soitinkalusto ja äänentoisto. Äänentoisto voi toki olla tarpeen, mutta ehkä nyt meteli oli liian voimakasta.

Lähtöjuhla kunnantalolla

Kello näytti 13.00. Olisi ollut lähtöaika kohti Jimmaa, mutta kunnanjohtaja oli kutsunut meidät vielä lähtöjuhlaan. Siitä kutsusta ei voinut millään kieltäytyä. Niinpä suunnaksi oli otettava taas kunnantalo.  Kunnanjohtaja mainitsi tervehdyspuheessaan, että Etiopia on kulkemassa kohti kehitystä ja ottamassa paikkansa tasavertaisena muiden kansojen joukossa. Vaikka puhe muistutti poliittista jargonia, on myönnettävä, että nykyinen rauhan tila massa ja vakaa poliittinen tilaa suo hyvät mahdollisuudet maan kehittymiselle.

Meille jaettiin lahjaksi hunajaa ja Etiopian lippuja. Saimme kaksi hunajapurkkia per nuppi. Kun kaikki oli jaettu, ilmoitettiin, että jokainen voi ottaa vielä kaksi purkkia.

Kuva: Aimo Vuento

Kuva: Jari Berg

Porukka heiluttaa lippuja hunajapurkit sylissään.

 

Etusivu    Seuraava