Jumalanpalvelus/Pax  

Mäntylän koulu 8.5.02

 

Elämässä on tärkeää elää rauhassa ja sovussa toisten ihmisten kanssa. Mutta sovussa eläminen on meille ihmisille vaikeaa, olipa kyseessä sitten kanssakäyminen kansojen, poliittisten ryhmien, työntekijöiden, koululaisten, perheen jäsenten tai jopa ystävien välillä. Rauhaa rakennettaessa pyydetään ja annetaan anteeksi, mutta rikoksia myös sovitetaan. Rauhanprosessin onnistumisen kunniaksi nostetaan malja, halataan tai peräti suudellaan, intiaanit polttavat rauhanpiippua sovinnon merkiksi, joskus aterioidaan yhdessä, voidaan myös paiskata sovinnon kättä.

Kristillisessä jumalanpalveluksessa on rauhan tervehdys. Se perustuu jo Jeesuksen opetukseen, jossa hän kehottaa ihmisiä ennen uhrilahjan tuomista alttarille tekemään sovinnon lähimmäisensä kanssa. Apostoli Paavali kehottaa kristillisiä seurakuntia tervehtimään toisiaan pyhällä suudelmalla. Tällainen tervehtimistapa on monissa kulttuureissa yleistä, ei tarvitse mennä kuin 30 km päähän ja ylittää rajaviiva, niin ollaan suutelemis- ja maljankohotuskulttuurissa.. Millaisia rauhanaiheita sitten on kristillisessä jumalanpalveluksessa? Koko uskomme keskeinen sisältö on rauhan tekemistä Jumalan ja sen seurauksena myös toisten ihmisten ja koko luomakunnan kanssa. Jumalanpalvelukseen sisältyy aina synnintunnustus ja synninpäästö, jolla jumalanpalvelus aloitetaan. Messussa eli ehtoollisjumalanpalveluksessa vietetään sovinnon ateria, niin kuin muinoin itämailla oli tapana, että veljeys sinetöitiin yhteisellä aterialla, jossa syötiin samasta kupista ja juotiin samasta yhteisestä maljasta. Se oli liiton ateria.

Juuri ehtoolliseen huipistuvat sovinnon tekemisen merkit. Ennen ehtoollisen viettoa liturgi, jumalanpalvelusta johtava pappi laulaa tai lausuu rauhan tervehdyksen: Herran rauha olkoon teidän kanssanne. Siihen seurakunta vastaa: Niin myös sinun henkesi kanssa. Jos pappi lausuu rauhan tervehdyksen niin seurakuntakin voi vastata lausuen.(Harjoitellaan.) Tervehdyksen jälkeen pappi tai avustava diakoni voi kehottaa seurakuntalaisia tervehtimään toisiaan rauhan ja sovinnon merkiksi. Tällöin seurakuntalaiset voivat esimerkiksi kätellä lähellä istuvia vierustovereitaan ja lausua esim. Kristuksen rauhaa. Jotkut vastustavat tällaista inhimillistä elettä oudossa ja jäykässä suomalaisjoukossa ja valittavat, ettei edes kirkossa saa istua rauhassa omissa oloissaan. Toisten mielestä taas kirkossa kerrankin on tuotu esiin jotakin inhimillistä lämpöä. Monet hymyilevät ensimmäisen jos ei ainokaisen kirkossa juuri tällä kohtaa. Eihän ole edes kohteliasta tervehtiä toista hymyilemättä. Joillakin on tapana ihan nousta seisomaan ja halata lähellä olijaa. Ehkä sellaista käytöstä voi pitää liian tunkeilevana, mutta kun halauskulttuuri on nykyään ehkä ulkomaisesta vaikutuksesta lisääntynyt, niin onpa syytä olla siihenkin varautunut eikä sellaista tarvitse missään tapauksessa pelätä. Jos koetaan, ettei tällainen elehtiminen sovi suomalaiseen kulttuuriin, niin entäpä sitten kun menemme ulkomaille ja osallistumme vaikkapa Puerto de la Cruzin katolisen seurakunnan jumalanpalvelukseen. Siellä tulee eteen vuorenvarmasti rauhan tervehdys, jolloin vieressäsi olevat kättelevät myös sinua ja hymyilevät. Ei sinun tarvitse osata espanjaa. Jos osaat latinaa, niin sano pax tecum = rauha sinun kanssasi tai sano suomeksi Kristuksen rauhaa: Ei se mitään haittaa, että sanot suomeksi, päinvastoin: vierustoverisi vain ilahtuu kohdatessaan ulkomaalaisen katolisessa messussa.

Siihen aikaan kun olin nuori, ehtoollisen jakamisessa avustavilla papeilla oli tapana alttarille polvistumisen jälkeen kätellä toisiaan. En ymmärtänyt tämän kättelemisen merkitystä. Luulin, etteivät papit ole vielä sakastissa tavanneet toisiaan ja vasta nyt tervehtivät toisiaan. Nyttemmin olen ymmärtänyt sen rauhan tervehdyksen jäänteeksi, jossa papit säilyttivät vanhan kunniakkaan tavan, mutta eivät kehdanneet kehottaa seurakuntalaisia tekemään samoin. Meidän jumalanpalveluksessamme tätä tapaa ei noudateta kovin usein, mutta olla varuillasi. Kerran se voi kohdallesi osua äläkä silloin yhtään hämmenny. Nythän tiedät, mitä rauhan tervehdys tarkoittaa. Siinä tehdään sovinto ihmisten kanssa.

Nyt me otamme toisiamme, siis vierustoveriamme, kädestä ja minä lausun meille kaikille apostolisen tervehdyksen. Tapahtukoon sekin rauhan merkiksi.