Jumalanpalvelus/Uskontunnustus

 

Uskontunnustus on kuin aamen saarnan jälkeen. Uskontunnustus on siirretty nimenomaan saarnan jälkeen toteutettavaksi. Se on sen perinteinen paikka läntisessä messussa. Uskontunnustus sitoo koolla olevan seurakunnan kirkon yhteiseen uskonperintöön. Jumalanpalvelus ja kirkon oppi kuuluvat yhteen. Siinä kolmiyhteisen Jumalan tunnustaminen ja hänen pelastustekojensa ylistys nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Uskontunnustus on osa seurakunnan kiitosuhria (Hepr. 13:15 ”Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään. Älkää myöskään unohtako tehdä hyvää ja antaa omastanne, sillä sellaiset uhrit ovat Jumalalle mieleen.”), joka saa ilmaisunsa monessa kohdassa jumalanpalveluksen kuluessa. Luther kiteyttää uskontunnustuksen merkityksen Isossa katekismuksessa näin: ”Isä antaa meille koko luomakunnan, Kristus koko työnsä ja Pyhä Henki kaikki lahjansa.”

Seurakunta lausuu uskontunnustuksen seisaaltaan yhteen ääneen. Sen johtaminen on liturgin/saarnaajan/avustavan papin tehtävä. Uskontunnustus johdetaan lukupulpetista, saarnatuolista tai alttarilta. Siihen voidaan kehottaa esim.: Tunnustakaamme yhteinen kristillinen uskomme. Kehotuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa mainita lausuttavan uskontunnustuksen nimi. Uskontunnustus voidaan aloittaa myös siten, että johtaja lausuu uskontunnustuksen ensimmäiset sanat (Minä uskon Jumalaan - - /Me uskomme yhteen Jumalaan - -).

Apostolinen uskontunnustus on kaavassa ensimmäisenä, mutta erityisesti messussa voidaan sen sijasta käyttää perinnekirkkojen yhteistä uskontunnustusta, Nikean uskontunnustusta. Apostolista uskontunnustusta käytetään sanajumalanpalveluksessa sekä arkisin vietettävissä jumalanpalveluksissa. Uskontunnustusta käytetään myös kasuaalitoimituksissa. Kasteessa se on olennainen osa toimituksen kulkua. Vanhemmat ja kummit tunnustavat kastettavan kanssa tai lasta kastettaessa hänen puolestaan seurakunnan yhteisen uskon, johon kastettava liitetään. Uudessa hautauskaavassa uskontunnustusta voidaan myös käyttää, vaikkei siihen nimenomaisesti velvoiteta. Sen sijaan avioliittoon vihkimisessä uskontunnustus sisältyy vain morsiusmessuun.

Uskontunnustuksena voidaan käyttää myös virttä 167 tai 171 tai Jumalanpalvelusten kirjassa olevia uskontunnustuslauluja (vkl 731-734). Jos uskontunnustus lauletaan, jätetään virsi (kohta 17) pois.