Koti Harrastukset Lähetysajatuksia
Postilla Ex libris Katekismus
Jumalanpalveluskasvatus  Curriculum vitae Album

takaisin ETUSIVUlle

JUMALANPALVELUSKASVATUS

Seurakunnan elämän keskus on jumalanpalvelus. Se tietysti johtuu siitä, että Jumala toimii sanansa ja sakramenttien kautta. Valitettavasti meillä Suomessa on muodostunut vallitsevaksi perinteeksi laiska jumalanpalvelusosallistuminen. Tilannetta ei helpota yhtään liturginen karuus ja ilottomuus sekä kaikinpuolinen askeettinen elämänasenne, joka saa maidonkin piimimään, mitä ajatusta sovellettakoon jumalanpalvelusta tarkoittavaksi. Kirkko 2000 pitkän aikavälin strategia pani hommat - ainakin paperilla - kokonaan uusiksi. Tehtiin uudet käsikirjat ja laadittiin opas uuden iloisemman ilmeen luomiseksi ja valistuksen rationaalisen sekä pietismin happaman ilmeen korjaamiseksi. Uutta mallia on jo nähty vapaamuotoisissa uusissa messuissa, erityisesti Tuomas-messussa, joka on nykyajan ihmistä puhuttelevaksi tarkoitettu versio vuosituhantisesta jumalanpalvelusperinteestä. Koen, että parhaimmillaan uusi messu ei paljoakaan poikkea Tuomas-messusta, korkeintaan siinä, että sivualttareita ei välttämättä rakenneta eikä rukousosio ole yhtä mittava eikä öljyllä voitelemista käytetä. Sen sijaan musiikin toteuttamiseen ja avustajien käyttöön kiinnitetään suuri huomio. Tämä kaikki edellyttäen, että ryhdytään toimeen ja nähdään vaivaa vastahakoisen jurnutuksen sijasta.

Lappeenrannan seurakunnassa yritin vuoden verran ajaa jumalanpalvelusuudistusta kuin käärmettä pyssyyn, kunnes minut pantiin hiljaiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Laadin mm. vuodelle 2002 alla olevan suunnitelman jumalanpalveluskasvatukseksi, jota oli tarkoitus toteuttaa kaikissa mahdollisissa seurakunnallisissa opetustilanteissa mukaan lukien päivänavaukset ja laitoshartaudet sekä seurakunnan työntekijöiden vierailut myös ei-seurakunnallisissa kokoontumisissa, missä kuitenkin työntekijältä odotetaan kirkollisia terveisiä. Myös seurakunnan työntekijöiden viikkohartaudessa voi käyttää tilaisuutta hyväksi jumalanpalvelusaiheen käsittelyyn, koska asia ei ole meille itsellemmekään välttämättä ihan selvä.

Ehdotukseni likimain vaiettiin kuoliaaksi eikä sen koommin kukaan ole tehnyt uutta yritystä uudistuksen toteuttamiseksi. Asiasta keskusteleminenkin näyttää olevan vaikeaa. Linnoittaudutaan omiin bunkkereihin eikä uskalleta kohdata totuutta. Niin kauan kun ei mitään parempaakaan ehdotusta ole tarjolla, pysyn vielä omassa ehdotuksessani ja totean, että hyvät esitykset uudistuksen sisällöstä aina raamattutunnin toteuttamiseen asti löytyy esimerkiksi Yrjö Sariolan kirjoittamasta Jumalanpalveluksen käsikirjasta tai monen kirjoittajan kokoomateoksesta Kirkkomusiikin käsikirja. Sanomattakin lienee selvää, että kuulijakunta ja tilanne on aina otettava huomioon, kun opetustuokio pidetään. Oheistan muutaman esimerkin omasta toteutustavastani.

 AAMENESTA ALKAEN

viikko

aihe

kuvaus

2

Valmistautuminen

seurakuntalaisen rukous, kulkue, alkuvirsi

3

Alkusiunaus

siunaus, aamen, vuorotervehdys, ristinmerkki

4

Synnintunnustus

raamatullinen tausta, vaihtoehdot, käyttötavat

5

Synninpäästö

- ” -

6

Psalmi

introituksen käyttötavat ja merkitys

7

Herra armahda

Kyrien sisältö (A- ja B-vaihtoehdot ja harjoittelu

8

Kunnia

Kunnian ja laudamuksen merkitys ja harjoittelu

10

Lukukappaleet

Tekstit ja  seurakunnan vastaus

11

Evankeliumi ja saarna

Merkitys. Seurakunnan vastauksen harjoittelu

12

Uskontunnustus

Merkitys osana jumalanpalvelusta

14

Esirukous

Merkitys, toteutus

15

Uhrivirsi ja kolehti

merkitys, kolehdin siunaaminen

16

Ehtoollisrukous

merkitys, seurakunnan osuuksien harjoittelu

17

Pyhä

merkitys ja harjoittelu

18

Isä meidän

Herran rukous osana jumalanpalvelusta

19

Rauhan tervehdys

merkitys ja rauhan toivottaminen

20

Jumalan Karitsa

merkitys ja harjoittelu

21

Ehtoollinen

kutsu, aterian vastaanottotavat, kiitosrukous

kesätauko

viikko

aihe

kuvaus

37

Ylistys

ylistyksen merkitys, kiitosvirsi

38

siunaus  tai siunaus2

siunauksen merkitys ja vaihtoehdot, lähettäminen

40

Virsilaulu

Jumalanpalveluksen virret

41

Symbolikieli tai s-kieli2

eleet ym. symbolit

45

Jp-uudistus

miksi jumalanpalvelusta uudistetaan

46

Sana ja ehtoollinen

jumalanpalvelus alkuseurakunnassa

47

Sana ja ehtoollinen

jumalanpalvelus ja reformaatio

 

Lähteet ja kirjallisuus: Evankeliumikirja, Jumalanpalvelusten kirja, Jumalanpalveluksen opas, Sariola: Jumalanpalveluksen käsikirja, Kirkkomusiikin käsikirja (toimittaneet Lasse Erkkilä, Ulla Tuovinen ja Erkki Tuppurainen), Jolkkonen ym (toim.): Saarnan käsikirja. Mahdollisesti Kirkko 2000- Seurakunta 2000- ja Kirkon suunta 2000-mietinnöt, Jumalan kansan juhla –mietintö, Teologisen Aikakauskirjan jumalanpalvelusartikkelit.

 

Jumalanpalvelusaihetta voi käsitellä seurakunnallisissa pienryhmissä, muissa kokoontumisissa, ei kirkollisissa tilanteissa, joihin seurakunnan työntekijä on kutsuttu puhujaksi, koulujen päivänavauksissa ym. Olisi toivottavaa, että aiheen käsittelyyn osallistuisivat kaikki seurakunnan työntekijät mahdollisuuksiensa mukaan. Aiheen käsittelytapa ja laajuus riippuu kuulijakunnasta. Kaikissa tilanteissa olisi ohjata seurakuntalaisia aktiiviseen jumalanpalvelusosallistumiseen. Sen takia osia tulisi myös harjoitella, mm. liturgisia lauluosuuksia. Yleisotsikko Aamenesta alkaen viittaa siihen, että seurakunnan pitäisi ainakin oppia jo vihdoin viimein aamen sanan käyttö seurakunnan vastauksena rukoukseen, olipa kyseessä lausuttu tai laulettu aamen.

Muutamia viikkoja olen jättänyt pois, koska ne viikot edeltävät jotain merkittävää kirkollista pyhä tai muuta teemaviikkoa, joka ansaitsee erillisen huomioon ottamisen.