Katekismus/Viides käsky

Paluumuuttajien kerho 31.1.01, Kivisalmen kerhohuone

 virsi 603, 441: 1-3.

"Lyö toista vain jos on ihan pakko" (7-vuotias Henrietta)

 

Alkukantainen käsky?

Tarvitaanko ylipäätänsä näin alkukantaista ohjetta? Eikö toisen henkilön koskemattomuus ole itsestäänselvyys? 1900-luvun alussa elänyt saksalainen itämaisten kielten tutkija Friedrich Delitzsch piti Vanhaa testamenttia sekä historiallisesti epäluotettavana kuin myös moraaliltaan kestämättömänä. Hänen mielestään VT piti korvata germaanisilla sankaritaruilla. Mihin seurauksiin VT:n korvaaminen germaanisilla sankaritaruilla johti, sen me tiedämme. Ei tarvitse kuitenkaan ajatella vain natsien hirmutekoja ymmärtääkseen kuinka vaativasta käskystä on kysymys. Virkatyönäni leikkelen lehtileikkeitä uskonnollisista ja eettisistä aiheista. Otsikon väkivalta alla löytyy luultavasti paksuin pino lehtileikkeitä. Väkivalta voidaan jaotella alaryhmiin, kuten perheväkivalta, muu naisiin kohdistuva väkivalta, viihdeväkivalta, vanhuksiin kohdistuva väkivalta. Urheiluväkivalta kuuluu urheilun lieveilmiöihin ja on siten siis otsikon urheilu alla ja eutanasia luonnollisesti omana kohtanaan. Viimeksi mainittu ongelmahan on ollut otsikoissa johtuen siitä, että Hollannissa armomurha on laillistettu. Kas kun ei Saksassa? Siellä jäljet ovat vielä tuoreet ja pelottavat. Viimeisimmässä lehtileikkeessäni henkirikokset on ryhmitelty kohtiin: Surma, lapsensurma, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, tappo, murha, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Älä tapa on siis Suomen rikoslaissakin paljon laajempi juttu kuin tappo tai murha.

Itsemurha ja abortti tuosta luettelosta puuttuu, mutta pitäisi olla. Kuolemanrangaistus puuttuu myös, mutta sitähän ei Suomessa rauhan aikana ole, mutta monissa muissa maissa on, erityisesti niinkin kehittyneessä hyvinvointivaltiossa kuin Yhdysvalloissa. Armeijat ovat nykyaikana kehittyneet erityisiksi tehokkaan tappamisen koneistoiksi. Nykyään voidaan surmaaminen tuottaa vaikka neutronipommilla, mikä surmaa vain elävät olennot, ei kiinteistöjä! ”Jalostunut” (?) sodankäynnin muotoko?

Jeesus laskee viidennen käskyn piiriin kuuluvaksi myös vihan (Matt. 5:21-22); sitä ei Suomen rikoslaki kriminalisoi, mutta siitähän kaikki alkaa. Viha on sen synnin juuri, josta tappo versoo. Viides käsky näyttää pinnalta katsoen niin primitiiviseltä, ettei se kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Tarkemmin ajatellen se voi olla yhtä ajankohtainen kuin mikä muu käsky tahansa. Kaiken kaikkiaan käskyt ovat parhaillaan erittäin ajankohtaisia.

 

Käskyn merkitys VT:ssa

VT:ssa tappaa – ratsach liittyy turvakaupunkimääräyksiin (esim. 4 Ms. 35) Toisen ihmisen tapaturmaisesti, vahingossa surmannut (Kuolemantuottamus) saattoi välttyä verikostolta. Kosto on juutalaisuuteen sisäänrakennettu ”oikeutetun” väkivallan muoto. Vähän särähti, kun NATOn  Jugoslaavia-pommitusten yhteydessä puhuttiin kostoiskuista. Eikö NATOn iskujen pitänyt olla vain pienempi paha, väkivallan käyttö vielä suuremman väkivallan lopettamiseksi? Ei mikään uuden väkivallan muoto eikä koston kierre. Köyhdytetyn uraanin käyttö on kokonaan uusi ongelma. Tappaminen jatkuu, vaikka sota on lopussa!

Turvakaupunkisäädösten ulkopuolella tappamista (ratsach) tavataan toisen ihmisen kimppuun käymisessä (5 Ms. 22:26), murhassa keskellä tietä (Hoos. 6:9) tai keskellä katua (Snl. 22:13). Murha – raaka väkisinmakaaminen (Tuom. 20:4-5) tai oikeusmurhana (1 Kun. 21:19).  Tappaminen yhteydessä sosiaaliseen vääryyteen (Jes. 1:21), kohteena köyhät ja varattomat (Job. 24:14), lesket, orvot ja muukalaiset (Ps. 94:6).

Tappaminen kohdistuu aina ihmisiin, ei eläimiin. se ei liioin liity Jumalan langettaman kuolemantuomion toimeenpanemiseen (4 Ms. 16, Joos. 7), ei myöskään sotilaallisissa yhteyksissä. (esim Tuom. 20). Viides käsky ei Israelissa estänyt sodankäyntiä. Käsky kuului yksilöetiikkaan, ei yhteisö-. Se ehkäisi väkivaltaisen oman käden käytön. Käsky kielsi siis murhaamisen, ei tappamista. Joka tapauksessa VT:n mukaan elämä itse on luomisen perustarkoitus. ja siksi Luojan suojeluksessa. Joka tappaa, tappaa itse asiassa veljensä (vrt Kain ja Abel 1 Ms. 4:1-16). Joka tappaa syyttömän, tappaa hänessä olevan Jumalan kuvan (1 Ms. 9:6). Näin tappaja kajoaa Jumalan yksityisomaisuuteen.


Juutalainen ja kristillinen käsitys

Juutalaiset suhtautuivat erittäin varauksellisesti lailliseen tappamiseen, kuolemantuomioon. Nykyisessä Israelin valtiossa kuolemanrangaistus toteutettu vain kerran, 1962 Adolf Eichmannin tapauksessa. Itsemurhaan suhtauduttiin kauhulla, sama koskee Juudaksen itsemurhaa (Matt. 27:3-10). Raamatussa ei itsemurhaa pidetä kuolemansyntinä toisin kuin joissakin kristillisissä kirkoissa.

Raamatun jälkeisessä juutalaisessa perinteessä itsemurhaa pidetään luvallisena seur. tapauksissa: 1) Mikäli ihminen pakotetaan palvelemaan epäjumalia tai vaihtamaan uskontoa, 2) ihminen pakotetaan murhaamaan tai 3) ihminen pakotetaan sukurutsaiseen sukupuolisuhteeseen tai ylipäänsä haureuteen. Abortin rabbiininen oikeus sallii, mikä lääkärin diagnoosin mukaan äidin henki on vaarassa. Juutalaisessa laintulkinnassa myös vihaaminen tai toisen häpäiseminen on verenvuodatukseen rinnastettavissa. Jeesus siteeraa vuorisaarnassa ensimmäisenä viidettä käskyä. Vaikka juutalaisuudessa ”veli” ymmärrettiin heimoveljeksi, Jeesuksen tulkinnassa kysymys universaalista veljeydestä. Jeesus ei liioin tarkoita tappamisella vain murhaa. Luther tulkitsi, että viides käsky koskee vain yksityisen ihmisen lähimmäissuhdetta, ei Jumalaa eikä esivaltaa. Esivallalla on oikeus rangaista pahantekijää. Rikollisten rankaiseminen ja oikeutettu sota Lutherin käsitevarastoa. Se on sopusoinnussa VT:n lain kanssa, mutta ei Jeesuksen radikaalin tulkinnan kanssa.

 

Käskyn ajankohtainen merkitys

Pitäisikö meidän noudattaa Jeesuksen, VT:n vai Lutherin tulkintaa? Kaikkiin nykyajan ongelmiin ei löydy edes edellä mainittua autoritaarista tulkitsijaa. Nykyajan lääketiede ja biotekniikka. Esim. syntymässä olevan lapsen vammaisuus. Pian tunnetaan geeniteknologian avulla perimä niin tarkkaan, että voidaan ennustaa perimän aiheuttama sairaus.

Nykyaikana puhutaan myös käskyjen ohjeellisuutta muuhun kuin ihmistä koskevaan luomakuntaan, lähinnä eläimiin. Käskyt eivät ahtaasti ottaen käsittele niitä eivät myöskään tulevien sukupolvien tarpeita. Luontoa ei ole aiemmin luettu inhimillisen vastuun piiriin, ihmisen on pitänyt vain yrittää puolustautua luonnonvoimia vastaan.

 

Kaiken kaikkiaan 5. käsky voidaan kääntää myönteiseen muotoon, kuten Luther on tehnyt Jeesuksen tulkintaa mukaillen. Jeesus tulkitsee käskyn rikkomisen tekojen lisäksi, sanoja ja ajatuksia koskevaksi. Sanatkin ovat miekanpistoja. Ei ole kyse vain teoista, vaan myös tekemättä jättämisestä. Suomen rikoslakikin kriminalisoi hädänalaisen auttamatta jättämisen. Nykyaikana ”älä tapa” koskee myös tulevia sukupolvia. Maapallo pitäisi säilyttää elinkelpoisena tuleville sukupolville. Toimi niin, että lähimmäisen rakastaminen on tulevaisuudessakin mahdollista tässä maailmassa.