Uskontunnustus. Viikko 4.

Minä uskon Jeesukseen, Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan.            

 

Jeesus on nimi (maailmanhistoriaa), Kristus virka (pelastushistoriaa).

Jeesus = Vapahtaja, Pelastaja (Matt. 1:21)

Kristus = Voideltu, Messias (hepreaa). Messias oli profeettojen ennustusten täyttymys. Pietari tunnusti hänet Messiaaksi (Matt. 16:16). Pahat hengetkin tiesivät hänen olevan Messias. ”Me olemme löytäneet hänet…, Joh. 1:45.

Jeesus voideltiin kasteessa Pyhällä Hengellä. Koko hänen elämänsä oli Pyhän Hengen työtä. Jumalan Poika hän oli jo iankaikkisuudessa syntyneenä. Jeesus varustettiin kasteessa palvelutehtävään.

Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia kutsuaan ensimmäisen kerran kristityiksi Ap.t. 11:26) Kristitytkin on voideltu, koska he ovat ottaneet vastaan Pyhän Hengen (1 Kor. 12:13). Kristityt on erotettu maailmasta ja vihitty häneen. Voitelu on sitoumus, varustus ja voima.

 

Jumala Poika tarkoittaa itse Jumalaa. Hän on ainoa Poika, Jumalan ilmoitus, Jumala itse.. Kukaan ei ole nähnyt Jumalaa .. ainoa Poika on hänet ilmoittanut…Joh 1:18.

Nikean kirkolliskokouksessa 325 hyväksyttiin oppi, että Jeesus on ”Jumalan ainoa Poika, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu…” Areioksen mielestä hän on luotu, jonkinlainen puolijumala (vrt. Jehovan todistajat).

Nikean tunnustuksen ”ainoa”, latinaksi unigenitum = ainosyntyinen. Sitä ei ole voitu kääntää suomeksi. Apostolisessa uskontunnustuksessa unicum = ainoa. Raamattu tosin kutsuu enkeleitä Jumalan Pojiksi ja meitä uudestisyntyneitä ihmisiä Jumalan lapsiksi. Jeesuksen suhde Jumalaan kuitenkin ainutlaatuinen. Isän ja Pojan suhde ei kuitenkaan ole käskijän ja alaisen suhde, niiden olemus on samaa. Kolme persoonaa ovat yksi. Jeesus sanoo: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh. 14:9). Toinen uskonkohta ei määrittele uskon toista kohdetta, vaan vain yhden: kolmiyhteisen Jumalan. Pojassa me kohtaamme Isän. Jos emme tunne Poikaa, emme tunne Isääkään.

Jeesusta pidettiin aikalaistensa keskuudessa Joosefin poikana (Matt. 13:55), vastustajat sanoivat jumalanpilkkaajaksi (Matt.9:3) ja pahan hengen riivaamaksi (Joh. 7:20), toisten mielestä profeetta (Joh.9:33). Johanneksen evankeliumissa ihmisten käsitys Jeesuksesta aina kasvaa, mitä paremmin he oppivat hänet tuntemaan. Samarialainen nainen: herra (4:15), profeetta (19), Messias (25) Lopulta koko kotikaupunki tunnustaa hänet ”maailman pelastajaksi”(42). Sama kaava Joh 9.

Opetuslapset näkivät hänessä hänen jumalallisen kirkkautensa(Joh. 1:14). Golgatalla hänen jumalallisuutensa näytti peittyvän, mutta Johanneksen evankeliumi pitää sitä hänen kirkastumisenansa. Muuta kirkastusvuorikertomusta ei Johanneksessa olekaan. Ja synoptisten evankeliumien mukaan vartijat tunnustivat murhenäytelmän päättyessä: ”Totisesti tämä mies oli Jumalan Poika” (Matt. 27:54).