Suutarit pysykööt lesteissään!

Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta. Toimittanut Ronald L. Numbers. Kirjapaja 2015.

Tiede ja uskonto ovat kautta aikain olleet sotajalalla. Tämäkin perusväittämä osoittautuu tarkemmassa syynissä epätodeksi väitteeksi, mitä sanalla myytti tässä yhteydessä tarkoitetaan. Sanaa käytetään siis siinä merkityksessä kuin se ilmenee jokapäiväisessä keskustelussa. Kuinka niin uskonto ja tiede eivät siis olleet ristiriidassa alusta lähtien. Se käy esille tässä 25 väitteen puitteissa, joista jokainen eritellään tarkasti. Yksi epätosi väite on ilmaistu jo kirjan otsikossa, että Galileo olisi pantu vankeuteen heliosentrisen luonnontieteellisen näkemyksensä seurauksena. Muita epätosia väitteitä ovat mm. seuraavat:

- Antiikin luonnontieteen rappio johtui kristinuskon leviämisestä

- Keskiajan kristillinen kirkko tukahdutti luonnontieteen kehityksen

- Keskiajan kristityt  opettivat maan olevan litteä

- Giordano Bruno oli modernin luonnontieteen ensimmäinen marttyyri

- Kristinusko synnytti modernin luonnontieteen

- Tieteen vallankumous vapautti luonnontieteen uskonnosta

- Isaac Newtonin mekanistinen maailmankuva teki Jumalasta tarpeettoman

- Evoluutio sai Darwinin hylkäämään kristillisen vakaumuksensa – kunnes hän kuolinvuoteellaan tuli uudelleen uskoon

- Einstein uskoi persoonalliseen Jumalaan

- ”Älykäs suunnittelu” tarjoaa tieteellisen vaihtoehdon evoluutioteorialle

- Kreationismi on yksinomaan  amerikkalainen ilmiö

Yksi ongelma on se, että asioita herkästi yleistetään ja kärjistetään. Oman näkemyksen oikeuttamista vahvistetaan esittämällä yksipuolisia väitteitä. Mutta maailman ongelmat eivät ole aina mustavalkoisia.  Teos alkaa siis antiikista ja päättyy nykyaikaan. Keskiaika ei osoittaudu tarkemmalla katsannolla ”pimeäksi” ajaksi, vaan se rakentaa yhä antiikin viisauden pohjalle.  Keskiajalla tehdään tieteellistä tutkimusta. Kirkko ei ole tutkimuksen este eikä kahle, vaan enimmäkseen sponsoroi tieteellistä tutkimusta ja perustaa yliopistoja. On selvää, ettei keskiajan tieteellinen tutkimus vastaa nykyisen tutkimuksen tuloksia, mutta olisi väärin arvioida keskiaikaa myöhemmän tutkimuksen mittapuilla. Myöhempi tutkimus on itse asiassa korjannut muutamia virheellisiä käsityksiä kirkon suhteesta aikansa tieteen harjoittajiin. Tämä koskee myös Galileoa. Valitettavasti virheelliset yleistykset jäävät elämään senkin jälkeen, kun tarkka tutkimus on todennut väitteet valheellisiksi tai ainakin epätodennäköisiksi. Ylilyöntejä tapahtuu sekä tiedemiesten että kirkon edustajien toimesta. Omaa asiaa ajaessaan osapuolet levittävät mielellään valheita ja puolitotuuksia.

Evoluutio – kreationismi –debatti ei ole loppunut eikä se ole rajoittunut vain Yhdysvaltoihin, josta se sai alkunsa. Kreationismia tuntuvat parhaiten kannattavan helluntailaiset ja baptistiset kristityt, mutta viime aikoina muslimitkin ovat liittyneet rintamaan, jopa joku juutalainenkin. Asia ei kuitenkaan ole niin, että tässä taistelussa olisivat vastakkain vain tiede ja uskonto. Ennen kaikkea uskonnon edustajien rivit repeilevät. Monien kristittyjen mielestä uskonnon edustajien ei pitäisi rajoittaa tieteellistä tutkimusta. Toisille Raamattu on niin pyhä kirja, että siitä nousevaa historiankirjoitusta ja luonnontieteellistä kuvausta on pidettävä tosiasioihin perustuvana. Luulisi, ettei luterilaiselle kirkolle tulisi tästä asiasta ongelmaa – niin kuin ei kirkolle yleisesti ottaen tulekaan – mutta aina löytyy niitä, joille Lutherin materiaaliprinsiippi Raamatun tulkinnassa ei riitä.

Mikä on totta ja oikeaa, on varmaan visainen kysymys. Joukko Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijoita piti uskonnon ja luonnontieteen suhteista esitettyjä valheellisia yleistyksiä niin aikansa eläneinä, että päättivät kokoontua vuonna 2007 ja tuottaa aihetta käsittelevän kokoomateoksen. Valittiin aiheeseen perehtyneitä tutkijoita ja jaettiin aiheet heidän kesken.

Etusivu    Kirja-arvioinnit