Uskontoneutraalin kaapin avaus

Niko Huttunen – Anneli Portman – Kaius Sinnemäki (toim.): Kaappiluterilainen kansa. Puheenvuoroja suomalaisesta yhteiskunnasta. Käsite-kirjat 2020.

Suomen tärkeimmät arvot ovat demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tieteellisessä keskustelussa on osoitettu, että näillä arvoilla on kytkentä kristinuskoon. Uskonnon yhteiskunnallinen vaikutus ei ole vain pinnallista identiteettipolitiikkaa. Uskonto vaikuttaa myös sekulaarissa ympäristössä, jossa ei ole tapana lausua sanaa Jumala eikä tietää tai tunnustaa, että Jumalalla olisi jotain tekemistä asian kanssa. Luterilaisuus on ikään kuin kaapissa, jonka sisältöä ei ole tajuttu penkoa. Tämän artikkelikokoelman tarkoituksena on tuoda esille viime aikoina käytyä kotimaista ja kansainvälistä tieteellistä keskustelua suomalaisuuden ja luterilaisuuden välisestä suhteesta. Artikkelikokoelmalle nimen oivalsi professori Janne Saarikivi hyödyntäen hauskasti populaaria ajatusta kaapista metaforana oman olemuksensa ja juuriensa häpeilystä. Kirjan taustalla on monitieteinen tutkijaverkosto Protestant Roots of Finnish National Identities eli ProFini2017, johon kuului noin 40 tutkijaa useista suomalaisista yliopistoista. Tämä kirja on kansantajuinen versio vuonna 2019 julkaistusta kokoelmasta.

VTT ANNELI Portman osoittaa artikkelissaan, miten suomalaisen yhteiskunnan keskeiset arvot, uskomukset, jaettu historia ja niiden välittäminen kotona ja koulussa linkittyvät keskeisesti uskontoon.

Apilaisprofessori Kaius Sinnemäen mukaan luterilaisuudella on ollut keskeinen merkitys suomen kielen kehitykseen ensin Jumalan ja kirkon kieleksi ja sitten 1800-luvulta lähtien kansallisen heräämisen myötä koulutuksen, tieteen ja hallinnon kieleksi. Suomi oli vielä 1800-luvulla kehitysmaa. 2010-luvulla ulkomaiset tutkijat kuitenkin arvioivat Suomen maailman johtavaksi kirjallisesti sivistyneeksi maaksi. Luterilaisella kirkolla on ollut suuri merkitys suomalaisten luku- ja kirjoitustaidon kehittäjänä. Suomen kielipolitiikalla ja kansankielisen kulttuurin rakentamisella on juurensa osittain reformaatiossa. Kirkko on kuitenkin mukautunut osaksi suomalaista valtakoneistoa, kun etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä on sorrettu.

YTT Jouni Tilli käsittelee sodanjälkeistä yhteiskunnallista muutosta Suomessa. Poliittinen vasemmisto kasvatti valtaansa merkittävästi sodan jälkeisinä vuosina. Neuvostoliitto yritti myös vaikuttaa voimakkaasti äärivasemmiston ja Valpon kautta, jotta Suomi siirtyisi sosialismiin länsimaisen demokratian sijasta. Papisto jakautui kahtia, toiset olivat valmiit enemmän tai vähemmän mukautumaan sosialismiin, toiset taas pohtivat mahdollisuutta poiketa perinteisesti luterilaisesta esivaltaopetuksesta, jonka mukaan kulloisellekin hallitsijalle on osoitettava uskollisuutta. Kirkon ja valtion välillä on esiintynyt ristiriitaa myös viime vuosina koskien sukupuolineutraalia avioliittolakia ja turvapaikanhakijoihin suhtautumista.

Yhdysvaltalainen talous- ja yhteiskuntatieteilijä, professori Robert H. Nelson käsittelee luterilaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion välistä suhdetta. Hänen mukaansa pohjoismainen hyvinvointi perustuu sosiaalidemokraattisiin perusarvoihin, jotka ovat pitkälti samoja kuin luterilaisen kirkon perusarvot. Uskonto ja Jumalan nimi on häivytetty pois, koska valtion on oltava uskontoneutraali. Professori kuitenkin osoittaa hauskoin esimerkein, että suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee reformaation luomat arvot. Näitä ovat kansalaisten tasa-arvoisuus mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, sitoutuminen yhteisen hyvän luomiseen, solidaarisuus ja keskinäinen luottamus, vapausarvot, laadukas koulutus kaikille, heikoista huolehtiminen ja lakien noudattaminen. Sosiaalidemokraattinen hyvinvointi on maalliseen ilmiasuun käännettyä sekulaaria luterilaisuutta.

TT, dosentti Niko Huttunen väittää, että yhteiskunnan uskontoneutraalius on harhakuva. Yhteiskunta ei ole katsomuksellisesti neutraali, mutta tätä tosiasiaa pidetään jollakin tavalla kaapissa – ehkä tietoisesti ja tiedostamatta. Kulttuurisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden kasvaessa historiallisten juurien havaitseminen ja tunnustaminen olisi ihan hyödyllistä.

Etusivu    Kirja-arvioinnit