Espanjalainen kulttuurikylpy

Liisa Väisänen: Enemmän Espanjaa. Matkoja maahan josta on moneksi. Kirjapaja 2018. 208 s.

Viimeksi tuli käytyä juuri Espanjassa lomamatkalla. Vahinko, ettei tätä kirjaa ollut silloin käytettävissä. Kirjan kansikuvasta kuitenkin tunnistin käyneeni tornissa, jossa Vapahtaja siunaa edessään levittäytyvää kaupunkia. Tämä on Euroopan vanhin kaupunki, jonka foinikialaiset perustivat 1200 eKr., aikana jolloin Ramses II hallitsi Egyptiä. Cádiz on sijainnut aikanaan maailman ulkosyrjällä, plus ultra. Sevillan Alcázarin yhteen keramiikkalaattaan on kuvattu kaksi pylvästä, joiden välissä liehuu viiri ja siinä s-kirjainta mukaileva teksti Plus ultra. Andalusian vaakuna esittää kahta pylvästä, joiden välissä seisoo antiikin mytologian sankari Herakles. Hänen kerrotaan tehneen Gibraltarin salmen, kun hän erotti valtavilla voimillaan Euroopan ja Afrikan toisistaan. ”Pylväiden” jäänteinä ovat vielä nähtävillä Gibraltarin kallio ja sen vastakappale salmen toisella puolella. Genovalainen merenkävijä, Kristoffer Kolumbus, joka on saanut viimeisen leposijansa Sevillan tuomiokirkossa uhmasi maailman lopuksi kuviteltua ääretöntä merta ja purjehti toiselle puolen. Varat matkaan hän sai Espanjan kuningattarelta, Isabellalta, jonka Kolumbus tapasi Córdoban alcázarissa. Espanjalaiset veivät setelirahan uudelle mantereelle ja dollarin tunnuskuvaksi tuli Herakleen kaksi pylvästä ja viiri. Samat pylväät ja viiri näkyvät myös Espanjan vaakunassa. Sevilla oli Amerikan löytymisen aikoihin Espanjan mahtavin kaupunki, jonka varrella virtaava joki laskee mereen Cádizissa. Aikoinaan jokea pitkin pääsi purjehtimaan jopa Córdobaan asti. Kaikki tämä on maata, joka on kuulunut pian Muhammedin kuoleman jälkeen muslimien valtapiiriin.

Ihan pohjoisimpaan Espanjaan asti ei muslimien valtapiiri ulottunut. Rooman valtakunnan romahduksen jälkeen visigootit hallitsivat Espanjaa. Rooma jätti kuitenkin pysyvät jäljet maan historiaan ja arkkitehtuuriin. Vanhin rakennuskanta on roomalaista ja espanjan kieli, joka oikeasti on latinasta vaikutteita saanutta kastiliaa (siis romaaninen kieli), on tullut maan yleiskieleksi. Maurit ovat jättäneet merkittävän jäljen eteläiseen Espanjaan. Arabialainen kulttuuri sisälsi aikansa korkeinta tiedettä ja taidetta. Maurilaiskaudesta muistuttavat lukuisat länsimaista ja islamilaista tyyliä yhdistävät mudéjarrakennukset. Mudéjarin tunnusmerkkejä – symmetrisiä tiili- ja kipsikoristeita ja geometrisiä laattakuvioita – voi löytää kaikkialla kirkkojen ja palatsien arkkitehtuurista. Tunnetuin arabialaisen kulttuurin tuote lienee Alhambran linnoitus Granadassa. Saman veroinen on Córdoban moskeija sillä erotuksella, että kristityt vallanpitäjät rakensivat keskelle moskeijaa kristillisen katedraalin. Tämä oli toki yleinen tapa, puolin ja toisin. Muslimivalloittajat muuttivat kristilliset kirkot moskeijoiksi ja kristityt valloittajat toteuttivat vastakkaisen operaation. Sevillassa muutettiin moskeijan minareetti katedraalin kellotorniksi. Katedraalin kupeeseen jäi moskeijan sisäpiha.

Tämän kaiken ja paljon muuta kertoo Italian Genovasta Espanjan Malagaan muuttanut taidehistorioitsija ja matkaopas, fil. tri Liisa Väisänen tuoreimmassa kirjassaan. Ainahan minulla on ollut matkaopas tai mieluiten useampi mukana matkalla ja opaskirjan mukaan  olen yrittänyt matkaani taittaa. Mutta kun lukee Väisäsen selostusta, tuntuu, että matka pitäisi tehdä uudelleen. Niin monta asiaa on jäänyt huomaamatta eivätkä nämä asiat ole mitään sivuseikkoja, vaan olennaisia piirteitä.  Espanja ei kyllä muutamaan turistimatkaan tule nähdyksi. Jos kirjan kirjoittaja luonnehtii entistä kotimaataan Italiaakin moneksi, niin sama pätee Espanjaan.  Jokaisella 17 itsehallintoalueella on historiallinen omaleimaisuutensa, muutamilla oma kielikin, kuten baskimaalla ja Kataloniassa. Baskien kieli lienee nimeltään euskara, vaikka Wikipedia kutsuu kieltä baskiksi. Espanjan kieli on kuitenkin maailman kieli, toiseksi eniten puhuttu kieli koko maailmassa. Espanja oli aikanaan maailmanvalta, joka valloitti ennen kaikkea Etelä- ja Keski-Amerikan. Sieltä tuotiin Espanjaan valtava määrä rikkautta. Espanja käytti valloittamiaan alkuperäiskansoja kohtaan kolonialistista väkivaltaa. Voittoisa menneisyys ei nykyajan mittapuun mukaan ole ollut kunniakasta. Jos se yhtään lohduttaa, niin espanjalaisten mukana on toki tullut myös kulttuurisia vaikutteita meren toiselta puolen emämaahan. Myös lähialueillaan olevat saaret, Baleaarit ja Kanarian saaret, Espanja on pystynyt pitämään hallussaan samoin kuin Ceutan ja Melillan saaret Afrikan rannikolla, mutta Gibraltarin se on puolestaan menettänyt toiselle suurvallalle, Britannialle. Enää ei lähetetä Voittamatonta Armadaa kukistamaan Britanniaa, mutta selkkaus hiertää ymmärrettävästi maiden välejä. Ei sitä voi millään ymmärtää, millä oikeudella Britannia voi pitää Iberian niemimaahan kuuluvaa pientä niemenkärkeä omistamanaan tukikohtana.

Väisäsen mukaan katalonialaiset ovat kiittämättömiä ja röyhkeitä, kun he havittelevat itsenäisyyttä emämaasta. Eiväthän he olisi edes Euroopan Unionissa, jos he irtautuisivat Espanjasta. Vaikka he olisivatkin tällä hetkellä nettomaksajia Espanjan puolelta, eivät he ole sitä aina olleet eivätkä tule ehkä jatkossakaan olemaan. Nyt he menettivät autonomiansakin. Baskit ovat nykyään tyytyväisiä autonomiseen asemaansa. Autonomia on niin pitkälle viety, ettei se paljon eroa itsenäisyydestä. Kieli on on oma ja kulttuuri sekä hallinto. Politiikasta voi tietysti olla montaa mieltä. Espanjan sisällissota oli rankkaa aikaa, kun oli vain yksi sallittu mielipide. Niin kauan kuin asiat voidaan ratkaista parlamentaarisesti maa on kasvu-uralla.

Espanjassa on paljon viehättävää. Joillekin riittää se, että on aurinkorannikkoa, paikka, jossa on eurooppalaisittain lämmintä. Ja sitähän Espanja tunnetusti tarjoaa. Kun mantereen talvi viilenee epätoivottuihin asteisiin, ovat Kanarian saaret vielä talvella kesäisen lämpimiä eivätkä kesälläkään liian kuumia. Minua on kuitenkin kiehtonut myös Espanjan historia ja kulttuuri. Arkkitehtuurikin on maineikasta ja näyttävää. Nyt on olemassa hyvä opas tähän tarjontaan.

Paikkahakemistoa olisi voinut täydentää henkilö- ja asiahakemistolla, jos haluaa jättää toivomisen varaa.

Etusivu    Kirja-arvioinnit