Artikkeleita reformaatiosta

Reformaatio 500 vuotta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 2016. 326 s.

Teos keskittyy ajankohtaiseen aiheeseen, reformaation 500 -vuotismuistoon. Kuudesta artikkelista ensimmäisessä kuvataan reformaatiota pitkäaikaisena tapahtumasarjana, joka oli käynnissä pitkin myöhäiskeskiaikaa. Artikkeli kuvaa maallikkojen uskonnollisen elämän reformia vuosina 1350-1430. Vaikka maallikkojen kristillisyyteen kohdistuva vähimmäisvaatimus oli vain kaste, alettiin maallikoilta 1300-luvulta alkaen yhä enemmän edellyttää jonkinasteista sisältöjen ymmärtämistä. Tämä koski ainakin messua, Isä meidän –rukousta, uskontunnustusta ja Ave Mariaa. Suuri joukko maallikoita oli kiinnostunut kirkon tilasta ja opillisista kysymyksistä syvällä tavalla. He osallistuivat myöhäiskeskiajan lukuisiin reformiliikkeisiin. Artikkeli kuvaa maallikkojen omistamaa uskonnollista kirjallisuutta, esimerkkitapauksena Nürnbergin Pyhän Katharinan dominikaanikonventti, jonka hallussa oli maallikkonaisten omistamaa kirjallisuutta. Toiseksi esitellään kuvien ja kirkkotilan käyttöä uskonnollisena alkeiskasvatuksena. Maallikkojen tavasta lukea kuvia kertoo teosten Biblia Pauperum ja Speculum humanae Salvationis kuvitus ja kuviin liittyvät tekstit. Kolmanneksi esitellään pyhäinjäännöksiä hartauselämän käytössä sekä reliikkien palvontaa yhdistyneenä ehtoollishartauteen. Neljänneksi kuvataan maallikkojen reaktiota ehtoollisaineiden kohottamiseen (elevaatioon). http://www.skhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/SKHS_Vuosikirja_2016_Etukansi.jpg

Sini Mikkola kirjoittaa sukupuolen merkityksestä baijerilaisesta aatelisesta naisesta, Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä. Enpä ole ennen kuullutkaan tällaisesta naispuolisesta Lutherin fanittajasta, joka kirjoitti vuosina 1522-23 kahdeksan saksankielistä tekstiä. Luther pitää von Grumbachia eskuvallisena uskonsisarenaan, muttei teologimiesten veroisena ajattelijana. Luther asetti hänet siis perinteiseen naisille hyväksyttyyn sukupuolirooliin hyödyntämällä heikkouden ja passiivisuuden teemoja. Luther rajoittaa kanssakäymisensä von Grumbachin kanssa vain yksityiseen kirjeenvaihtoon. Naisen paikka on koti.

Liisa Seppänen kirjoittaa reformaation vaikutuksesta Turkuun. Tämä artikkeli vaikuttaa hyvin samansisältöiseltä kuin Turun historiallisen yhdistyksen julkaisema artikkelikokoelma Pohjoinen reformaatio (2015). Tuleepa uudelleen todistettua se, miltä Turun tuomiokirkon ympärille rakennettu keskiaikainen Turku näytti. Kirkon ympärillä oli tuomiokapitulitalo, piispanpalatsi, katedraalikoulu, pappien talo, tuomiorovastin pappila ja lukuisia kiltataloja. Tätä rakennuskompleksia ympäröi muuri. Hieman kauempana kirkosta sijaitsi dominikaanikonventti ja Pyhän Hengen talo, ellei sitten viimeksi mainittu ollut ’tois puol jokke’ vastapäätä tuomiokirkkoa, mistä on löytynyt myös Pyhän Hengen kirkon rauniot. Kiltataloja oli kuusi kappaletta ja osa niistä kauempana, kirkkoa ympäröivän muurin ulkopuolella. Lukuisat tulipalot turmelivat vanhaa Turkua ja mikä jäi jäljelle, sen Kustaa Vaasa siirsi reduktiossaan kruunulle. Kirkon talous romahti. Kuusiston piispanlinnakin purettiin kuninkaan määräyksestä. Linna rakennusmateriaalia siirrettiin Turun linnan vahvistamiseen ja muihin uusiin rakennusprojekteihin.

Seuraava artikkeli kertookin, mitä kirkon talouden romahtaminen tarkoitti pappien tilipussissa. No, se tarkoitti tietenkin romahtamista, mutta lohdutukseksi mainittakoon, että rahvaaseen verrattuna papit elelivät vielä herroina. Tilipussissa oli siis laihduttamisen varaa. Kirkkoherra pystyi elättämään sekä itsensä että perheensä.

Kaisa Häkkinen kertoo vanhimmasta suomenkielisestä käsikirjoituksesta eli Uppsalan evankeliumikirjan katkelmasta. Tämä on yksi neljästä esiagricolalaisesta käsikirjoituksesta. Näistä laajin ja monipuolisin on Westhin koodeksina tunnettu 144 lehteä sisältävä käsikirjoitus, jota sain kunnian tutkia vanhojen käsialojen kurssilla Helsingin Yliopistossa vuonna 1965. Toinen käsikirjoitus Uppsalan käsikirjana tunnettu käsikirjoitus, johon sisältyy messukaava ja vaillinainen kirkkokäsikirja. Kolmas suomenkielinen messukaava löytyy Kangasalan seurakunnan omistuksessa olleen Missale Aboensen loppuun lisätyiltä lehdiltä. Neljäs käsikirjoitus, siis tämä artikkelin aiheena oleva käsikirjoitus, on Uppsalan evankeliumikirjan katkelmana tunnettu vanhin esiagricolalainen käsikirjoitus. Se ei sisällä messukaavaa eikä käsikirjatekstejä, vaan kokoelman jumalanpalveluksessa luettavia suomenkielisiä evankeliumi- ja epistolatekstejä sekä kaksi kollehtarukousta. Käsikirjoitus löytyi vuonna 1921 Uppsalan yliopiston kirjastosta erään vanhan kokoomasidoksen kansitäytteistä. Sidos on kuulunut aikanaan valtaneuvos Hogenskild Bielken kirjastoon. Kieli- ja sanastotutkimuksen perusteella on päädytty johtopäätökseen, ettei käsikirjoitus ole Mikael Agricolalta lähtöisin. Käsikirjoitus on mahdollisesti laadittu Ruotsissa suomenkielisen seurakunnan tarpeisiin.

Seuraava artikkeli esittelee Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset. Suomalaiset reformaattorit ja ensimmäiset virsirunoilijat kaihtoivat ”kalevalaisen” kansanrunon muotoja pitäen niitä pakanallisina. Hemminki Maskulainen ja muutaman virren hänen virsikirjaansa kääntänyt Petrus Melartopaeus käänsivät tämän linjan. Turun tuomiorovastiksi vuonna 1595 nimitetty Melartopaeus käänsi suomeksi keskeisimpiin joulun ja pääsiäisen jumalanpalveluksiin, ehtoolliseen ja kansankielisen kristillisen laulun jatkumoihin liittyvät kuusi virttä. Melartopaeus ja Hemminki Maskulainen saattoivat tulla Finnoa lähemmäs Lutherin alkuperäistä ajatusta kansankielen ja kansalle ymmärrettävien ilmaisujen käytöstä, kun he kotoistivat riimilliset, säkeistölliset virret runsaalla kalevalamitalle tyypillisellä alkusoinnulla ja satunnaisilla sen säerakenteita muistuttavilla muodoilla.

Katsauksissa esitellään reformaation merkkivuoden viettoa, naisten osuutta Luther-tutkimuksessa, ekumeenisen keskustelusta, jonka tuloksena syntyi Vastakkainasettelusta yhteyteen –asiakirja, Hattulan Pyhän Ristin kirkon kahta vaakunaa, nimimerkki ”Kansalaista” pienessä kirjassa nimeltä Mitä on bolshevismi?, 3-tulostusta ja Suomen Kirkkohistoriallisen seuran toimintakertomusta vuonna 2015.

26 kirjan arvostelua seuraa kirjallisuuteen ja elokuviin sekä Luther-korttipeliin liittyviä kulttuuriarvioita.

Etusivu    Kirja-arvioinnit