Kreikka 3-10.10.2018

1. Delfoi 2. Aarrekammiot 3. Temppeli 4. Meteora 5. Thessaloniki 6. Filippoi
7. Paavali 8. Ateena 9. Agora 10. Korintti 11. Forum 12. Epidauros

Agora ja Forum

Jo Ateenaan saapuessamme teimme bussilla pienen nähtävyyskierroksen, jossa poikkesimme panateenalaisella (Kallimármaron) stadionilla. Stadion rakennettiin Pentelikonin marmorista ensimmäisiä uuden ajan olympialaisia (1896) varten. Hohtavan valkean stadionin pituus on 204 m ja paikkaluku 70 000. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Lykurgoksen stadion (330 eKr.). Vuoden 2004 marathon-juoksun maali oli täällä.

Kuvan stadionin viereisestä Kansallispuistosta otin myöhemmin tehdyllä kävelyllä. Aikoinaan 104 korinttilaisen pylvään (pystyssä 15) kannattaman Olympeionin (Olympian Zeus. ei kuvassa) rakennustyöt aloitettiin jo 500-luvulla eKr., mutta ne saatiin päätökseen vasta 650 vuotta myöhemmin keisari Hadrianuksen aikana. Hadrianuksen riemukaaren (kuvassa) rakensivat ateenalaiset roomalaisen ja vanhan Ateenan rajalle vuonna 131 kreikkalaista kulttuuria arvostaneen hyväntekijäkeisarinsa kunniaksi.

Kello läheni neljää (i.p.). Ehdimme tasatunnein television uutislähetyksissäkin nähtyyn vahdinvaihtoon parlamenttitalon (Vouli-palatsi, rakennettu alun perin kuninkaanlinnaksi 1842) eteen.

Perinteiseen vekkihameeseen ja tupsukenkiin pukeutuneet Kansalliskaartin evzonit marssivat vahdinvaihdon aikaan tarkkaa koreografiaa noudattaen. Parlamenttitalon edessä on tuntemattoman sotilaan hauta, jota reunustaa otteita Perikleen kuuluisasta hautauspuheesta.

Syntagman aukio parlamenttitalon edustalla tunnetaan lukuisien mielenosoitusten paikkana. Plakan ja Monastirakin välissä sijaitsee Ateenan arkkihiippakunnan katedraali Megali Mitropoli (”suuri metropoliitan kirkko” 1800-luvulta. Tämä kirkko tuntuisi saaneen vaikutteita roomalaisesta tyylistä. Ikonostaasi erottaa kuitenkin selvästi lännen kirkosta. Suuruuden viehätyksemme pääsi harhauttamaan meitä, sillä ihan katedraalin vieressä olisi ollut 1100-luvun bysanttilaiskirkko (”pikku metropoliitan kirkko”). Gorgoepikosin jumalanäidille pyhitetyssä pienemmässä kirkossa on hienoja antikin aikaisia ja bysanttilaisia kohokuvia, jotka on veistetty Pentelikonin marmorista.

Juotuamme kuuman kaakaon eräässä baarissa roomalaisen forumin vieressä Merja palasi hotelliin. Minä jatkoin matkaa kohti kunnianarvoista rakennuskolmikkoa: Akatemia (1859-85), yliopisto (1839 -64) ja Kreikan kansalliskirjasto (1887-1903). Kuvassa akatemia. Tanskalaiset Hansenin arkkitehtiveljekset ja saksalainen Ernst Ziller suunnittelivat yhdessä uusklassisiin rakennuksiin antiikin myyttisiä hahmoja: Apollon (kuvassa) ja Athene valvovat akatemiaa pylväidensä nenästä. Ihmiset, Sokrates (kuvassa Apollon alla) ja Platon matalammilla jalustoilla.

Palattuani takaisin tuttua reittiä Plakan läpi Parthenos-kadulle, tuttu hahmo tuli vastaan. Merja oli hädissään ja eksynyt. Katu oli oikea, mutta suunta väärä. 200 m alempana oli hotelli.

Koska kotiinpaluumme lähtöpäivän aamulla oli vielä pari tuntia aikaa, lähdin kiertämään Akropolista myötäpäivään, ensin tuttua Dionysios Areiopagita-katua, sitten Apostoli Paavalin-katua. Aloin kiertää Vanhaa agoraa vastapäivään.  Katselin aidan raosta Agoraa, jossa sijaitsee Attaloksen stoa, taustalla Lykavittoksen kukkula. Sitten tuli suljettu portti Akropoliille johtavan tien kohdalla. Sama tie johti alaspäin Agoran läpi. Mutta tämähän näyttää olevan oikea valtatie, joka kulkee Agoran halki. Kyseessä on tosiaan Panathenaia-juhlan tie (kuva alla), joka on saanut nimensä joka neljäs vuosi vietetystä samannimisestä juhlasta. 1 050 m pitkä tie johti Dipylon-portilta Akropoliille. Tien leveys oli 10-20m.

 

 

 

 

 

Mitenkä tuonne Agoralle oikein pääsee? Kiersin agoran pohjoispuolelle. Kuului junan ääni – ja sieltä tuli juna. Agoralle näyttää pääsevän junalla! Tämä onkin yksi rakentamisen ongelma, että historiallisesti arvokasta aineistoa löytyy aina, kun lapion tökkää maahan. Kun mennään kymmenen metrin syvyyteen, ollaan jo arkaaisessa Kreikassa. Metrokin on rakennettu syvyyksiin. Rakentamista ovat hidastaneet arkeologiset löydöt.

Löytyihän se Agoran porttikin. Eläkeläinen pääsi sisään 5 eurolla. Edessä oli opaskartta, josta sai yleiskuvan siitä, miltä Agora on näyttänyt loistonsa vuosina (200 jKr.). Agora on muodostanut 600-luvulta eKr. alkaen vanhan Ateenan poliittisen sydämen. Kaupungin neuvostossa (bouleuterionissa) ja oikeusistuimissa kuin myös avoimissa kokouksissa toteutettiin demokratiaa. Sokrates kärsi tuomionsa valtion vankilassa ja joi myrkkykoisomaljansa vuonna 399 eKr. Teatterit, koulut ja stoat kauppoineen tekivät paikasta sosiaalisen ja kaupallisen elämän keskuksen. Täällä toimi myös kaupungin rahapaja, jossa lyötiin hopeakolikkoja. Nyt silmien edessä avautui raunioalue, jossa ainoa oikeasti vanha rakennus taisi olla Hefaistoksen temppeli. Attaloksen stoakin oli, mutta se oli uudelleen rakennettu. Kävelin Agrippan odeionin ohitse, jossa oleva pylväsrivistö edusti yhtä jättiläistä ja kahta tritonia (merenjumalten airutta). Nämä eivät kuuluneet siis tuhoutuneeseen Areksen temppelin, joka oli lähellä. Kuja johti Rooman keisarina 117-38 toimineen Hadrianuksen patsaalle (100-luvulta jKr.). Siitä ei olekaan pitkä matka Hefaistoksen temppeliin. Tämä, myös Theseionin nimellä tunnettu temppeli on agoran parhaiten säilynyt rakennus, vuosilta 449-440 eKr. 

Attaloksen stoa vuosilta 1953-56 korvaa vanhan Pergamonin kuninkaan Attaloksen (hallitsijana 159-138 eKr.) rakennuttaman stoan, joka tuhoutui Heruli-heimon hyökkäyksessä 267 jKr. Stoassa toimii tällä hetkellä Vanhan agoran museo. Ettei unohtuisi, oli täällä pohjakaavaltaan alun perin ristin muotoinen Apostolien kirkkokin (1000-l.).

Vanhan agoran vieressä sijaitsee roomalainen forum (saa sitä agoraksikin sanoa). Roomalaisella ajalla ensimmäisellä vuosisadalla täällä kukoisti kaupankäynti. Osmanien aikana paikalla toimi viljatori, ja sinne rakennettiin Fethiye-moskeija (1456, kuvassa ymmärtääkseni vasemmalla oleva laakea kupolikatto). Itälaidalla kohoaa Andronikos Kyrrhoslaisen kahdeksankulmainen Tuulten torni (100-luvulta eKr., kuvassa keskellä), jonka reliefit edustavat kahdeksaa päätuulensuuntaa, ”aerides”.

Athene Arkhegetiin monumentaalinen portti eli läntinen propylon rakennettiin forumin rakentamisen yhteydessä noin vuonna 11-9 eKr. Sen rahoitus tuli Julius Caesarilta ja myöhemmin keisari Augustukselta. Portin vieressä on Hadrianuksen kirjasto (132jKr.).  Lisäksi rakennuskompleksiin sisältyi pieniä huoneita ja puutarha sekä allas. Hadrianuksen kirjaston vieressä olevan kadun varrella sijaitsee Tzistarakin moskeija, joka nykyään tunnetaan Kyriazópouloksen keraamisena museona. Sieltä löytyy n. 800 keraamista löydöstä kaikkialta




Etusivu    Seuraava