Kreikka 3-10.10.2018

1. Delfoi 2. Aarrekammiot 3. Temppeli 4. Meteora 5. Thessaloniki 6. Filippoi
7. Paavali 8. Ateena 9. Agora 10. Korintti 11. Forum 12. Epidauros

Forum

Octavian temppeli, tutkimuksessa myös Temppeli E, oli mahdollisesti omistettu keisari Augustuksen sisarelle Octavialle. Alun perin paikalla on mahdollisesti ollut arkaainen, 500-luvulla eKr. rakennettu temppeli. Octavian temppeliksi kutsuttu temppeli rakennettiin roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Siinä oli kaksi rakennusvaihetta. Ensimmäinen, doorilaista tyyliä edustanut temppeli oli Augustuksen tai Caligulan ajalta.

Myöhempi temppeli (kuvassa) edusti korinttilaista tyyliä. Sen cellan koko oli noin 10 x 24,5 metriä, ja sen pronaoksen edessä oli kaksi pylvästä. Tässä vaiheessa temppeli oli ympäröity stoilta kaikilta neljältä sivustalta, ja koko tämän pyhäkköalueen koko oli noin 125 x 80 metriä. Temppeli rakennettiin mahdollisesti uudelleen vuoden 70 jKr. maanjäristyksen jälkeen. Lisäksi sitä on mahdollisesti muutettu myös myöhemmin.

 

Forum (kuva alla)

Taustalla kukkulalle rakennettu Apollonin temppeli. Varjoa antaa Aleppon mänty. Tässä ollaan roomalaisaikaisen, pääosin ensimmäisellä vuosisadalla rakennetun kaupungin keskuksessa forumilla eli agoralla, jonka koko oli noin 160 × 80 metriä. Se oli reunustettu erilaisilla liiketiloilla ja julkisilla rakennuksilla. Agoran pohjoislaitaa reunusti Luoteis-stoa, jonka pituus oli noin 101 metriä. Etelälaidalla sijaitsi Etelä-stoa, jonka pituus oli noin 164 metriä. Siihen liittyi lukuisia muita rakennuksia, joissa oli muun muassa erilaisia virkamiesten toimitiloja. Etelä-stoan edessä oli bema eli puhujankoroke, jossa perimätiedon mukaan myös apostoli Paavalia syytettiin; tämän vuoksi paikalle rakennettiin bysanttilaisella ajalla kirkko.

Agoran itälaidalla sijaitsi Juliusten basilika. Länsilaidalla oli Babbiuksen rotunda sekä suuri joukko pieniä temppeleitä: pohjoisesta etelään lukien Hermeen, Apollonin, Poseidonin ja Herakleen temppelit sekä Pantheon ja Venus Fortunan temppeli. Agoran keskellä oli alttari.

 

 

 

 

Taidan olla melkein puhujakorokkeella, mutta en pidä puhetta. Olikohan tämä se paikka, jossa Paavali joutui sanaharkkaan juutalaisten kanssa? Paavali oli aloittanut julistuksensa synagogassa. Kun vastaanotto oli torjuva, Paavali päätti: ”Tästedes puhun pakanoille” (Apt. 18:6). Synagogan paikkaa ei ollut nähtävissä, vielä vähemmän tietenkään synagogan vieressä sijainnutta Titius Justus-nimisen miehen taloa. Luukas todistaa, että synagogan esimies Crispus tuli uskoon ja koko hänen perhekuntansa. Paavali viipyi Korintissa puolitoista vuotta (Apt. 18:7-11). Paavalin työtovereina toimi juutalainen pariskunta, Priscilla ja Aquila. He olivat teltantekijöitä, kuten Paavali. Pariskunnasta mainitaan ensin aviovaimo. Se on aika erikoista. Paavalin kirjeessä korinttilaisille on kuitenkin perinteinen patriarkaalinen järjestys (1Kor. 16:19). Kirje on kirjoitettu Efesoksesta, jonne pariskunta oli siirtynyt Paavalin tavoin.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla kuului veden solinaa. Olemme Peirenen lähteellä.

Tämä oli kreikkalaisessakin mytologiassa esiintyvä lähde, joka sijaitsi agoran pohjoislaidalla Lekhaionin tien alkupään itäpuolella. Roomalaisella ajalla paikalle rakennettiin suurikokoinen lähdekaivorakennus.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lekhaionin tie oli Korintin pohjois-eteläsuuntainen pääkatu ja Caesarin perustaman roomalaisen kolonian asemakaavan cardo maximus. Sen pituus oli noin kolme kilometriä ja se johti agoralta Korintinlahden rantaan Lekhaionin satamaan. Tien alkupisteessä agoran pohjoislaidalla oli Propylon eli porttirakennus. Tie kivettiin kalkkikivilaatoilla keisari Vespasianuksen aikana ja se oli käytössä 1200-luvulle saakka. Tietä on kaivettu esiin noin 107 metrin matkalta.

 

Itä-länsisuunnassa kaupungissa kulkivat roomalaisen asemakaavan decumanus-kadut.

 

 

Kuva alla: Lekhaionin tie Akrokorintin suuntaan katsoen.

Muut rakennukset

Agoran luoteiskulman lähellä heti Glauken lähteen itäpuolella sijaitsi niin kutsuttu Temppeli C, jota on ehdotettu muun muassa Hera Akraian temppeliksi. Myös se oli rakennettu Augustuksen ajalla. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja oli se oli  ympäröity pylväspihalla.

Etelä-stoan eteläpuolella sijaitsi Eteläinen basilika. Agoran pohjoispuolella Lekhaionin tien varrella hieman alempana sijaitsivat muun muassa niin kutsuttu Lekhaionin tien basilika länsipuolella sekä Apollonin peribolos ja Eurykleen kylpylä itäpuolella.

Pohjoinen agora sijaitsi keskusta-alueen pohjoisosassa temppelikukkulan pohjois- ja Lekhaionin tien länsipuolella. Se rakennettiin ensimmäisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Se muodostui suuresta peristyylipihasta (pylväiden ympäröimä, reunoilta katettu, mutta keskeltä avoin sisäpiha, jossa voi olla puutarha tai vesiallas), jonka koko oli noin 58 × 58 metriä. Sisäpuolella pihaa reunusti doorilainen pylväikkö. Ympäröineessä rakennuksessa oli 50 huonetta.

Korintin teatteri sijaitsi keskusta-alueen luoteisosassa. Sen eteläpuolella sijaitsi pienempi Odeion eli musiikkiteatteri. Noin 1,2 kilometriä agoralta koilliseen sijaitsi amfiteatteri.

Jatkamme matkaa. Bussin ikkunasta nappaan yhden kuvan Uuden Korintin suuntaan. Korintin lahden toisella puolella näkyy vastarantaa.

Etusivu    Seuraava