Kreikka 3-10.10.2018

1. Delfoi 2. Aarrekammiot 3. Temppeli 4. Meteora 5. Thessaloniki 6. Filippoi
7. Paavali 8. Ateena 9. Agora 10. Korintti 11. Forum 12. Epidauros

Korintti

Maanantaipäivän käytimme Peloponnesoksen niemimaalle suuntautuvaan retkeen. Ateenan ja Korinttin välille oli valmistunut upea moottoritie. Kuuntelimme autossa Aimo T. Nikolaisen kuvausta apostoli Paavalin areopagipuheesta. Tuossa tuokiossa olemme Korintin kanavalla. Ehdin nappaamaan sillalta kuvan. Se on siinä. Tauko 15 min. Kun kanava tuli jo kuvattua, turha enää lähteä kävelysillalle.

6,35 kilometriä pitkä kanava yhdistää toisiinsa Korintinlahden lännessä ja Saroninlahden idässä. Kanava rakennettiin vuosina 1882–1893. Sitä oli suunniteltu jo antiikin ajalta saakka, ja sitä edelsi 600-luvulla eKr. rakennettu Diolkos eli kivetty laivojen vetotie, jota pitkin kannaksen yli kyettiin siirtämään pieniä aluksia. Kanavan leveys on yläosassa eli maanpinnan tasolla noin 24,6 metriä ja vedenpinnan tasolla noin 21,3 metriä, ja sen seinämien korkeus on suurimmillaan noin 80 metriä. Edessä näkyy kanavan ylittävä rautatiesilta.

 

 

 

 

Meidän matkamme jatkuu kohti Korintia. Edessä pilkistää jo Akrokorintti, vanhan Korintin viereinen kukkula. Taitaa olla aika poiketa moottoritieltä.

 

 

 

 

Olemme siis matkalla vanhan Korintin arkeologiselle alueelle.

 

 

Astumme ensin pohjakaavion kohtaan 14. Se on vasemmalla kuvassa oleva Glauken lähde, joka oli antiikin aikainen lähdekaivorakennus. Lähde on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian Glaukesta  (myös Kreusa), joka oli Korintin kuningas Kreonin tytär ja nai Iasonin. Kun Medeia antoi Glaukelle lahjaksi myrkytetyn viitan, tämä yritti paeta polttavaa tunnetta hyppäämällä lähteeseen. Näin se sai nimensä.

Paikalla oli lähdekaivorakennus jo klassisella ja hellenistisellä ajalla. Se rakennettiin mahdollisesti jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eKr. samaan aikaan läheisen Apollonin temppelin kanssa. Roomalaiset todennäköisesti tuhosivat sen muun kaupungin ohella vuonna 146 eKr., mutta rakensivat sen myöhemmin uudestaan. Lähdekaivorakennus on kuutiomainen, ja sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa noin 15 metriä ja itä-länsisuunnassa noin 14 metriä. Korkeutta sillä on noin 7,5 metriä. Rakennuksen lounaiskulmassa on ulokemainen lisärakennus. Kaivorakennukseen on mahtunut noin 527 kuutiometriä vettä. Taustalla oleva rakennus on museo.

 

Kääntäkäämme kuitenkin katseemme itään. Tämä on No. 1 eli Apollonin temppeli(n raunio), joka sijaitsi niin sanotulla temppelikukkulalla. Se rakennettiin alun perin 600-luvun eKr. alkupuolella ja se tuhoutui noin vuonna 580 eKr. Uusi temppeli, jonka rauniot ovat paikalla edelleen, rakennettiin noin vuonna 560–540 eKr. Se oli peripteraalitemppeli (pylväikkö reunusti temppeliä neljällä sivulla), jossa oli 38 pylvästä (jäljellä 7), ja edusti doorilaista tyyliä. Temppelin koko oli noin 21 × 53 metriä. Tämä oli yksi harvoja roomalaisten säilyttämiä rakennuksia, kun he uudisrakensivat aluetta 46 eKr.

Opas Pirjoltakin heltisi hymy, kun yksi vanha mies änkeää hänen vireensä. Takanamme rivi torsoja. Koko patsasta ei tarvinnut tuhota, kun valta vaihtui. Laitettiin vain uusi pää tilalle. Museosta löytyi lisää päättömiä patsaita ja paljon muutakin nähtävää, mutta sitä ei saanut kuvata (kuvat voi katsoa netistä).  Museossa on näytteillä esineitä, joita on kaivettu etupäässä vanhassa Korintissa vuodesta 1896 alkaen. Esillä on patsaita, mosaiikkeja, saviastioita ja sarkofageja. Museossa on esineitä esihistorialliselta ajalta alkaen, saviastioita, henkilöhahmoja ja työvälineitä. Asklepioksen huoneessa on jumalalle uhrattuja votiivilahjoja.

Etusivu    Seuraava