Kreikka 3-10.10.2018

1. Delfoi 2. Aarrekammiot 3. Temppeli 4. Meteora 5. Thessaloniki 6. Filippoi
7. Paavali 8. Ateena 9. Agora 10. Korintti 11. Forum 12. Epidauros

Temppeli

 

Plataian käärmepylväs. Apollon temppelin itäpuolella sijaitsee käärmepylväs, kopio alkuperäisestä pylväästä. Pylvästä kiersi pronssikäärme ylös pylvään päähän asti huippuna kolme pronssista käärmeen päätä, jotka kannattelivat kultaista kolmijalkaa. Pltaian taistelun jälkeen (479 eKr.) kreikkalaiset juhlivat voittoa Persiasta teettämällä käärmepylvään, joka asetettiin nykyiselle paikalleen Delfoihin. Pylväästä on nähtävissä vain spiraalikierteet, mutta ei käärmeen päitä eikä kultaista kolmijalkaa. Vuonna 324 jKr. keisari Konstantinus I siirsi käärmepylvään Delfoista Konstantinopolin Hippodromille, jossa se on yhä tänään. Delfoissa on nyt vain kopio tästä pylvään tyngästä. Oikealla näkyy Prusias II:n pylväs.Taustalla keskellä Apollon temppeli, josta on jäljellä perustusten lisäksi 6 pylvästä.

 

 

Delfoin merkittävin nähtävyys on tämä Apollonin temppeli (kuva alla vas.) eli vuonna 330 eKr. tälle paikalle valmistuneen temppelin raunio. Ensimmäinen temppeli rakennettiin varhaisemmalle kulttipaikalle alun perin 600-luvulla eKr. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 548 eKr. ja korvattiin uudella, suuremmalla temppelillä, joka valmistui noin vuonna 525 eKr. Sen rakentamiseen kerättiin varoja eri puolilta antiikin maailmaa. Tärkeimpiä rahoittajia oli ateenalainen Alkmeonidien suku, ja siksi sitä kutsuttiin myös Alkmeonidien temppeliksi. Tämä temppeli tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 373 eKr.Temppelin pohjoisosa on vuorenrinteessä ja eteläosa keinotekoisella tasanteella, joka on tuettu tukimuurilla. Apollonin alttari sijaitsi temppelin edessä sen itäpuolella. Osa temppelistä, mukaan lukien perustukset ja kuusi pylvästä, on nykyisin kunnostettu.

Temppelissä ja sen alttarilla suoritettiin normaaleja uskonnollisia menoja, kuten uhritoimituksia. Lisäksi temppelissä toimi Delfoin oraakkeli-instituutio papistoineen ja ennuspapittarineen. Temppelin arkistossa säilytettiin muun muassa Python kisojen voittajien luetteloa sekä muita tärkeitä dokumentteja. Delfoi oli antiikin aikaan kreikkalaisen maailman hengellisen elämän keskus. Tärkeät valtiolliset päätökset tehtiin kysymällä neuvoa  Delfoin oraakkelilta. Oraakkelikultti kukoisti 700-luvulta eKr. aina 300-luvulle jKr. Delfoin ennustajapapitar eli Pythia oli yli 50-vuotias nainen, joka istui kolmijalalla Apollonin temppelissä. Hänen kerrotaan vaipuneen transsiin, jolloin Apollon siirtyi häneen ja käytti häntä meediona. Naisen käsittämättömät soperrukset tulkitsi temppelin pappi, joka välitti usein moniselitteiset vastaukset kysyjille.

Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Viimeisessä vaiheessaan temppeli oli peripteraalitemppeli (= pylväikkö ympäröi pyhäkköä kaikilla neljällä sivulla, yhdellä sivulla sisäänkäynti), jossa oli 6 × 15 pylvästä. Sen pituus oli 60,32 metriä ja leveys 23,82 metriä. Temppelin cella avautui itään pronaokseen (eteiseen). Temppelissä oli myös opisthodomos (perähuone, jota kutsuttiin nimellä adyton). Temppeli oli rakennettu huokoisesta kivestä ja kalkkikivestä, ja sen katto ja päätykolmiot paroslaisesta marmorista.





























Adyton-kammion rakenteesta, joka liittyi ennustusten syntyyn, voidaan muodostaa seuraava teoria: Temppelin alla on ilmeisesti virranut vesi pohjois-eteläsuunnassa. Tiedetään ainakin, että arkaaisen ajan temppelin perustuksiin oli liitetty Kassotiksen vesilähde, jota pidettiin maan ja muusien ennustuksia antavana lähteenä, mutta se siirrettiin myöhemmin erilleen. Antiikin ajan kuvausten perusteella adyton-kammion lattiassa on ollut halkeama, josta on noussut jonkinlaisia huumaavia höyryjä (pneuma).


Sisällä cellassa oli kaksi riviä pylväitä, todennäköisesti pohjoispuolella 8 ja eteläpuolella 6 pylvästä. Siellä on ollut useita patsaita, mukaan lukien Apollonin kulttikuva sekä Zeuksen, Poseidonin ja ainakin kahden Kohtalottaren patsaat. Cellassa oli myös hestia eli temppelin sydän, jota pidettiin kreikkalaisten yhteisenä sydämenä. Cellan länsipäässä oli temppelin kaikkein pyhin, adyton, joka oli jonkinlainen maanalainen kammio. Siellä oli omfalos eli maailmannapa sekä oraakkelin toimintapaikka, jossa  Pythia-ennuspapitar istui kolmijalalla kalliossa olleen halkeaman reunalla tai päällä ja lausui ennustuksia. Pythian lisäksi ainoastaan papeilla oli pääsy tähän kammioon. Kerrotaan, että temppelissä olisi ollut myös laakeripuu sekä Apollonin lyyra.

 





























Delfoin ajomies tai Delfoin vaununajaja on hevosvaljakon ohjastajaa esittäväantiikin kreikkalainen pronssiveistos. Se on ajoitettu varhaiselle klassiselle kaudelle noin vuodelle 478–470 eKr.

Veistoksen jalustan piirtokirjoituksen mukaan sen pystytti Gelan tyranni Polyzalos. Veistos pystytettiin Delfoin pyhäkköalueelle kiitokseksi Apollonille Polyzaloksen voitosta Python kisojen valjakkoajoissa, ja samalla luonnollisesti kunnioittamaan itse voittoa. Toisen piirtokirjoituksen mukaan kuvanveistäjä oli Sotades. Veistoksen löysivät Delfoin kaivauksia suorittaneet ranskalaiset arkeologit vuonna 1896.

Veistos on yksi parhaiten säilyneitä ja tunnettuja antiikin kreikkalaisia pronssiveistoksia. Se edustaa varhaisen klassisen kuvanveiston niin kutsuttua ankaraa tyylikautta. Vaununajaja on kuvattu voittonsa hetkellä, kun hän ohjastaa hevosvaljakkonsa uudelleen yleisön ohi voittonsa kunniaksi. Voitosta huolimatta vaununajajan ilme on tyyni osoituksena tunteiden hallinnasta. Veistoksen lasiset silmät ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Silmäripset ja huulet on tehty kuparista ja otsanauha hopeasta. Veistoksen korkeus on noin 1,8 metriä ja se on säilynyt kolmessa osassa: torson yläosa ja pää, torson alaosa sekä oikea käsi. Ohjastajasta itsestään on kadonnut vain vasen käsi. Koko veistosryhmään on alun perin kuulunut myös neljä hevosta sekä vaunut, jotka ovat kaikki kadonneet muutamia pieniä osia lukuun ottamatta.

Delfoin arkeologisessa museossa veistokselle on varattu kokonaan oma sali, johon useimmat vieraat astuvat viimeisenä, museon kohokohtana.

Apollonin temppelin yläpuolella sijaitsee Delfoin teatteri (kuva yllä oikealla). Teatterin katsomosta avautui näkymä näyttämölle taustanaan Apollon temppeli ja mahtava maisema, Fokiin laakso. Teatteri rakennettiin Parnassos vuoren liuskekivestä 300-luvulla eKr. Alimmat penkkirivit on rakennettu hellenistisellä ja roomalaisella aikakaudella.Teatterissa on 35 katsomoriviä, joihin mahtuu 5000 katsojaa. Näyttämöllä esitettiin näytelmiä, runonlausuntaa ja musiikkiesityksiä erityisesti juhla-aikoina.

Kuvassa näkyy pyhäkköalueen takana maantie ja sen varrella Gymnasion ja Athene Pronaian pyhäkköalue.

Joka jaksoi kiivetä pyhäkköalueelta muutama sata metriä ylöspäin, päätyi stadionille (ei kuvaa). Stadion rakennettiin noin vuonna 500–400 eKr. antiikin aikaisen kaupungin ylimpään kohtaan. Alkuvaiheessa stadionissa on todennäköisesti ollut puinen katsomo, tai katsomona on käytetty rinnettä. Stadionia paranneltiin 100-luvulla jKr. Herodes Atticuksen aikana tämän rahoituksella. Tuolloin rakennettiin nykyisin näkyvät kiviset katsomorakenteet. Stadionia käytettiin Python kisojen urheilukilpailuihin. Valjakkoajot järjestettiin kuitenkin hippodromilla, jota ei ole löydetty. Ennen Delfoin teatterin valmistumista stadionilla järjestettiin myös kisojen laulu- ja musiikkikilpailut.

Etusivu     Seuraava