Napoli 21-28.10.2016

1    Sataman tuntumassa

2    Monteoliveto

3    Spaccanapoli

4    Pyhä Klaara

  5 Pyhä Dominicus

6 Duomo

7 Santa Restituta

8 Sanità

9 Garibaldi

10 Carmine

11 Plebiscito

12 Vomero

13 Mergellina

14 Sorrento

15 Fransiskus

16 Pompeiji

17 Pozzuoli

18 Capri

19 Anacapri

 

Mergellina

 

Palaamme Cimarosan rinnehissiasemalle, jossa astumme hissiin. Tultuamme Amedeon hissiasemalle, kävelemme tämän ”huvilan” ohi. Aidassa lukee: myytävänä. Näyttää ihan hyvältä kämpältä, mutta emme tee tarjousta, vaan jatkamme matkaa oikealla olevan ”villan” aidan eteen, joka ei näemmä ole myytävänä. Sir Ferdinand Acton rakennutti (1826) tämän huvilan (Villa Pignatelli), kun Napoli oli muodissa englantilaisten keskuudessa. Hän yhdisti villaan useita erilaisia tyylejä (kreikkalaisia, Pompeijin ja renessanssivaikutteita.
Myöhemmin huvilan osti Pignatellin ruhtinas, jonka asuintilat ovat avoimia yleisölle (maksua vastaan). Tyydymme katsomaan huvilaa vielä portigongista. Välikerroksessa ovat näytteillä Banco di Napolin taidekokoelmat. Siellä on myös vaunumuseo.

   


Mergellinaan me menimme metrojunalla, samalla, jolla mennään Pozzuoliin. Eipä olekaan Mergellinan asema ihan vähäpätöinen! Historia kertoo, että Mergellinan rautatieasema avattiin vuonna 1925. Asema on Napolin kolmanneksi tärkein r-asema Centralen ja Campi Flegrein jälkeen. Halusimme käydä Mergellinan satamassa. Mutta kun taas oli nälkä. Ei auttanut muuta kuin etsiä sopiva ruokapaikka jostakin. Kävelimme alaspäin viettävää katua uskoen, että alaspäin mentäessä meri tulee vastaan.

Tulimme kuvassa näkyvälle aukiolle, jonka keskellä näyttää olevan jälleen suihkukaivo. Näyttää olevan Merenneito Serena, joka patsastelee kilpikonnien kanssa. Ruokailimme aukion vasemmassa reunassa olevassa ravintolassa.

Syötymme hyvän pizza-aterian - vai olikohan tämä sitä lihapihviä, jonka syömiseen tarjoilija toi minulle lihaveitsen nähtyään, ettei tavallinen veitsi uppoa lihaan. Sitten kävelimme rantakatua itään. Merja takana oikealla näkyy Castel dell’Ovo. Nyt olemme Rotundalla, joka sijoittuu tämän lahden keskelle rantapuiston eteen. Tässä on uimapaikka keskellä kaupunkia.

Kuva oikealla: Villa Comunale on Napolin vanhin yleinen puisto (1781), jota koristavat veistokset ja suihkulähteet (1800-1900-l.). Edessä oleva häkkyrä näyttää huvipuiston laitteelta. Tarkemmalla tarkastelulla se osoittautuu rakennustelineiden peittämäksi korkeaksi paviljongiksi (Casa Armonica – 1877), jonka kuva on matkaoppaassa. Lukuisista (ei kuitenkaan lukemattomista) puiston patsaista ja rintakuvista otin kuvan vain yhdestä, papin näköisestä C. B. Vicosta, joka näyttää katseellaan ihailevan paviljonkia. Giambattista Vico tai Giovanni Battista Vico (1668-1774) oli italialainen valistusfilosofi, historioitsija, juristi ja reettori.

Kävelemme kohti Marttyyrien aukiota (Piazza dei Martiri), joka on Chiaian kaupunginosassa. Aukiolle johtavat italialaisen ja ranskalaisen huippumuodin Via Calabritto ja antiikkiliikkeiden katu Via Morelli. Palazzo Calabritto (1700-l. - kuvassa alla vasemmalla) on hyvä esimerkki Vanvitellin veljesten kädenjäljestä. Aukiota koristava pylväs muokattiin 1860-luvulla marttyyrien monumentiksi: pylvään juuressa karjuvat neljä leijonaa symboloivat neljän Bourbonien vastaisen kansannousun uhreja. Pylvään huipulla on veistos nimeltä Siivekäs voitto. Chiaian kävelykatu johtaa lopulta kuninkaanlinnan aukiolle (Plebiscito). 

Etusivu    Seuraava