Napoli 21-28.10.2016

1    Sataman tuntumassa

2    Monteoliveto

3    Spaccanapoli

4    Pyhä Klaara

  5 Pyhä Dominicus

6 Duomo

7 Santa Restituta

8 Sanità

9 Garibaldi

10 Carmine

11 Plebiscito

12 Vomero

13 Mergellina

14 Sorrento

15 Fransiskus

16 Pompeiji

17 Pozzuoli

18 Capri

19 Anacapri

 

Sanitá

Matkan varrelle sattui yksi sateinenkin päivä muiden päivien ollessa poutaisia, osin jopa helteisiä. Sadepäivänä ei auttanut ei auttanut muu kuin vetää sadevetimet ylle ja matkaan. Menimme aluksi Bellinin aukiolle. Matkaopas kertoo, että Via Santa Maria di Costantinopolin eteläpäässä sijaitseva aukio on Napolin houkuttelevin paikka. Auringossa kylpevine katukahviloineen ja viehättävine rakennuksineen se on älykköjen, taiteilijoiden ja opiskelijoiden suosiossa. Kaikki muu varmaan piti paikkansa, mutta auringossa kylpeminen ei tällä kertaa. Muinaisen kreikkalaiskaupungin Neapoliksen kaupunginmuurien jäänteitä 500-luvulta eKr. saattoi kuitenkin havaita aukiolta, josta ne kaivettiin esiin vuonna 1954. Aukion keskellä sijaitsee Vincenzo Bellinin (1801-35) patsas. Patsaan ympärille oli jäänteitä opiskelijoiden edellisen illan juhlinnasta – tarkoitan lukematonta määrää tyhjiä juomapulloja ja vähän muutakin roskaa.


Jatkoimme matkaa tätä Decumano Superiore –pääkatua pitkin kohti arkeologista museota. Roomalaisten forumin pohjoispuolelta kulkenut antiikin aikainen tie sisälsi tiiliseiniä ja –holveja, kylpylän rauniot sekä kaksi teatteria, joissa keisari Nero itse esiintyi. Kuvat eivät nyt osu ihan kohdalleen. Pitää tyytyä näihin kapeisiin katuihin, joissa ei sateessa ollut paljon jalankulkijoita, mutta autoja niin runsaasti, että kengät ja sukat pääsivät hyvin kastumaan.

 


Sitten tulimme arkeologisen museon aukiolle, jolla sijaitsee museon lisäksi samanniminen metropysäkki sekä toinen metropysäkki nimeltä Cavour. Kävimme syömässä museota vastapäätä olevassa baarissa jotain piirakkaa. Ei ainakaan maksanut paljon. Museoon emme ehtineet nyt mennä, mutta koko kaupunkihan on yhtä museota ja Pompeijiin teimme ihan eri matkan, joten se korvannee museota paremmin tuhkaan hukkuneen kaupungin nähtävyydet.

En kyllä halveksi yhtään museon nähtävyyksiä. Siellä on alakerrassa valtavia marmoripatsaita 100-luvun puolivälistä, mm. yhdestä kivenlohkareesta veistetty mahtava Farnesen härkä sekä Herkulesta esittävä veistos. Toisessa kerroksessa on Pompeijin mosaiikkeja, suurin osa niistä on peräisin Faunin talosta, kuten Aleksanteri Suuren taistelu Dariusta vastaan. Salaisessa kamarissa on joukko eroottista taidetta.

. Yritimme etsiä Cavourin läheltä Palazzo dello Spagnuoloa sekä kartasta katselleen että ihmisiltä kysellen. Sateessa kartan lukeminen oli vähän hankalaa. Yhtä Sanitàn kaupunginosan hienoista palatseista koristaa mahtava kaksoisportaikko, ”haukansiipiportaikko” (yllä oikealla).

 

Jatkoimme matkaa vielä kohti San Giovanni di Carbonara –kirkkoa.


Ulkopuolelta 1400-luvun pyhäkkö ei säväytä, mutta sisätilat, joihin vievät Sanfelicen monumentaaliset, tosin rapistuneet portaat (1707), ovat näkemisen arvoiset. Sisällä on hautamuistomerkkejä, mm. Napolin ja Unkarin kuninkaan Ladislasin hauta (1428 - kuva alla) sekä sinisin fajanssein ja freskoin koristeltu kappeli Caracciolo del Sole (1427 - kuva oikealla).

 

 


Kappelin lattia on kivetty värikkäillä laatoilla. Laattojen säästämiseksi piti kuitenkin kävellä mattoja pitkin. Takanani on Sergianni Caracciolon hauta. Seinät ovat upein freskoin koristeltuja.
Merja väsähti tässä kohtaa ja palasi hotelliin. Minä jatkoin urheasti matkaa läpi olettamani Sanitàn suuntana Santa Maria della Sanitàn kirkko. Mutta eihän siitä mitään tullut. En löytänyt kartan mukaista kulkuväylää, vaan aina eksyin väärille teille. Palasin suosiolla pohjoiseen johtavalle pääväylälle, joka kulki kerrosta ylempänä kuin Sanitàn kaupunginosa. Katusillalta laskeutui hissi sopivasti alas mainitun kirkon kohdalla, niin ettei eksymään päässyt. Santa Maria della Sanita oli kiinni. Siellä olisi ollut Napolin vanhin madonnankuva 500-luvulta. Kirkon alla olisi ollut San Gaudioson katakombit (400-l.), joiden seiniin on upotettu pääkalloja. Santa Mariaa vastapäätä olevan rakennuksen seinä on peitetty ihan kauniilla seinämaalauksella eikä töhritty spraymaalilla (kuva alla).

 

Etusivu    Seuraava