Palmusunnuntai Joh 12:1-8 

Ristikankaan kappeli 16.4.00 klo 10

Virret: 60, - , 61 (vuorovirsi - esilaulaja ja seurakunta), 336: 1- , 58: 3-4.

Nuorten jumalanpalvelus (Piiluva) klo 13. Virret: 60,  - , 61 (vuorovirsi  - esilaulaja ja seurakunta),517: 1-, 512:2-4.

 

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.
Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.
Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: »Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.» Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle: »Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.»

 

Matkalla Jerusalemin pääsiäisjuhlille Jeesus seurueineen poikkesi Betanian ystäväkotiin. Jerusalem oli varmaan yhtä täynnä hotellivieraita kuin Betlehem ensimmäisenä jouluna. Oli luonnollista, että juhlavieraat jäivät samalle etäisyydelle kuin on Voisalmi keskustasta. Ystäväkoti oli aina avoinna. Varsinkin tälle vieraalle. Hänhän oli herättänyt naimattoman sisarusjoukon miesjäsenen, Lasaruksen hiljattain kuolleista. Koko joukko oli Jeesukselle niin suuressa kiitollisuudenvelassa, ettei sitä voi rahassa mitata. Yllättävää, ettei evankeliumi kerro mitään Lasaruksesta. Paitsi, että hän oli paikalla. Ainakin kuvittelisin, että hän pesi seurueen jalat, jotka olivat pölyttyneet pitkästä patikoinnista. Se on niin luonnollista ja itsestään selvää, ettei tarvitse erikseen mainita.

Martta mainitaan tutusta roolistaan, mutta ilman kunniamainintaa. Onko sekin itsestään selvää, että yksi perheenjäsen huushollaa 13 nälkäisen miehen seurueelle. Martasta ei nyt mainita, että hän valittaisi osaansa työn raskaan raatajana. Suomalaiseen elämänmuotoon Martta on jättänyt pysyvän jälkensä. On olemassa Martta-järjestö, joka pitää arvossa ja kunnia-asiana kodin töiden hyvää hoitoa. Moni perheenäiti on meidän yhteiskunnassamme valinnut Martan osan ja tehnyt sitä nurkumatta. Viime vuosina perinteinen roolijako ollut murtumassa, mikä johtuu naisten korkeasta sivistyksestä ja osallistumisesta työelämään. Muutenkaan kodinhoito ei vaadi ehkä niin paljon työtä kuin entisaikaan. Mutta kyllä yksi ja toinenkin kotiväki säikähtäisi, jos 13 miehen vierasjoukko yhtäkkiä pelmahtaisi ovesta sisään. Vieraanvaraisuus ei ole vain olosuhteiden luoma pakkotilanne. Se kuuluu varhaiskristillisiin hyveisiin. Vaikkei Marttaa kehuta puhumattakaan moittimisesta hän jää hiljaiseksi, mutta ahkeraksi uurastajaksi, joita kristillisessä seurakuntayhteisössä edustavat tänä päivänä lähetys- ja diakoniapiireissä ahertavat naiset joskus vähän miehetkin. He tekevät työtänsä vailla julkista kiitosta, mutta sydämen ilosta ja rakkaudesta Jeesukseen, niin uskon.

Marian tekeminen nousee taas kerran päivän lööppiuutiseksi.  Hän kerta kaikkiaan yllättää. Vuodattaa nyt äärimmäisen kallisarvoinen tuoksuvoide Jeesuksen jalkoihin. Päähänhän se on tarkoitettu, mutta tuhlausta koko voiteen haaskaus, mihin kohteeseen tahansa. Maria ei käsitä tekonsa merkitystä – niin ymmärrän. Minkä hän tekee, sen hän tekee laskelmoimattomasta rakkaudesta. Tuskinpa hän ajattelee kiitollisuuttaan Jeesukselle kiitollisuuden velkana. Ei hän koe velvollisuutena osoittaa huolenpitoa Jeesukselle. Hän tekee sen suuresta rakkaudestaan ja kunnioituksestaan Mestaria kohtaan, joka ansaitsee parasta, mitä hänellä on. Siksi hän ei laske kustannuksia. Kaikki saa mennä silloin, kun toimii rakkaudesta. Kerrotaan eräästä Lähi-idässä lähetystyössä olleesta sairaanhoitajasta, joka pesi leprapotilaiden jalkoja. Amerikkalainen turisti, vanha rikas nainen, tuli ja katseli, kuinka sairaanhoitaja käsitteli märkiviä, visvaa vuotavia, haisevia jäseniä. Naista alkoi oksettaa ja hän sanoi sairaanhoitajalle: ”Tuollaista työtä en tekisi miljoonastakaan dollarista!” Sairaanhoitaja katseli lempeästi naista ja sanoi: ”En minäkään”. Hän ei tehnyt työtä rahasta, vaan rakkaudesta. Maria toimi rakkaudesta. Pyyteettömästä ja laskelmoimattomasta rakkaudesta.

Televisiosarjassa Pieni talo preerialla kerrotaan perheestä, jossa vallitsi läheiset ja rakkaudelliset perhesuhteet. Perheen tytär vietti kerran syntypäivää. Vanhemmat halusivat ilahduttaa tytärtään jollain lahjalla. He muistivat tyttärensä ihastuneen kaupan ikkunassa näkemäänsä hattuun. Se maksoi kuitenkin niin paljon, ettei heillä olisi varaa hankkia sitä. Palkan etumaksuakaan ei saatu. Niinpä isä muiden perheenjäsenten tietämättä meni ja myi pilkkahinnalla kallisarvoisen ja rakkaan viulunsa. Äiti sai kuitenkin sattumalta tietää isän hankkeesta ja neuvotteli tytön kanssa. Tämä sanoi, että hattua monin verroin parempi lahja olisi, että isä saisi viulunsa takaisin. Syntymäpäiväyllätys tulikin siis perheenisälle, joka näki tyttärensä avaavan paketista hänen ostamansa hatun sijasta oman viulunsa. Lopuksi kaikki olivat onnellisia. Tytär sanoi: ”Tämä on minun elämäni onnellisin syntymäpäivä.” Syntymäpäiväsankari sai vielä toivoa jotakin, jolloin tämä sanoi, ettei hänellä olisi oikeastaan mitään toivottavaa, sillä hänellä on jo kaikki, mutta sitten hän toivoi, että isä soittaisi viulullaan.

Evankeliumin Maria oli rakkauden täyttämä. Saatat sinäkin olla tai tulla olemaan rakastunut johonkin jonakin päivänä. Tulet huomaamaan, että olet valmis antamaan kaikkesi rakkauden edestä. Silloin ei mikään ole liian kallista. Kaiken omaisuutesi olet valmis antaman saadaksesi tuottaa iloa rakastetullesi. Toivottavasti sinulle koittaa sellainen onni. Ja pysyisi myös.

Meidän yhteiskunnassamme taidetaan joskus käydä niin, että vanhemmat ostavat itsensä rahalla vapaiksi lapsensa rakastamisesta. Raha lapselle on hinta siitä, että vanhempi saa olla rauhassa ja viettää aikaansa oman mieliharrastuksensa tms. parissa kuin että antaisi lapsellensa aikaa ja todellista rakkautta eli välittämistä. Rakkautta vaille jääneeltä ihmiseltä puuttuu kaikki, vaikka hän omistaisi runsaasti sitä sun tätä.

 

Marian vastakohta on Juudas, surullisen hahmon ritari. Jeesus kaiketi teki parhaansa Juudaksen puolesta. Hän toki tiesi, ettei Juudakseen ollut luottaminen, ei ehkä kehenkään muuhunkaan. Juudas sai suuren kunniatehtävän, olla rahapussin vartija. Luottamalla Juudakseen Jeesus halusi nostaa hänessä esiin luotettavuuden. Juudaalla oli siis tilaisuus osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Mutta hän oli katkera ihminen. Hän seurasi Jeesusta taka-ajatuksenaan oman voiton pyynti. Köyhien esiin vetäminen kuulostaa jalolta Juudaan suusta. Hän haluaa siis toimia köyhien hyväksi. Lauselma osoittaa kyllä sen, mihin näitä varoja oli käytetty ja oli jatkossakin tarkoitus käyttää. Jeesus ei vain tyytynyt julistamaan hyvää sanomaa ja parantamaan sairaita. Hänellä oli rahasto, diakoniarahasto, jota käytettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avustamiseen. Juudaan puheet olivat kuitenkin jalompia kuin hänen toimintansa. Evankelista tietää, että kavaltaja puhui suulla suuremmalla. Rahan käsittelijällä on suuri vaara tulla rahan hallitsemaksi. On pelihulluja ja sijoitushulluja, jotka rahalla pelaten kartuttavat omaisuuttaan. Kun voittoihin pääsee käsiksi, alkaa toisten auttaminen unohtua. Sijoittamisasiassa kyllä puhun omasta kokemuksesta. Hurskasteluun ei ole varaa. Pääseekö raha mieleni hallitsijaksi vai olenko valmis jakamaan omastani? Kysymys minulle ja sinulle.

Henkilögallerian viimeisenä mutta ei vähimpänä, on Jeesus. Hän aavistaa lähestyvän kohtalonsa. Mutta hän ei lähde lipettiin. Hän ei muuta toimintatapaansa. Hän ei ole toiminut vilpillisesti eikä oman voiton pyyteissä. Hänellä ei ole mitään hyvää syytä vetäytyä syrjään. Se tie, jota hän kulkee, on Jumalan tahdon tie. Sillä on pysyttävä horjahtelematta. Jeesus on hyvin inhimillinen siinä, että hän on valmis ottamaan apua vastaan ja rakkautta osaksensa. Hänkin tarvitsee hoitoa. Kertomuksen painopiste on valmistautumisessa ristin pääsiäiseen. Jeesuksen voiteleminen on tässä tapauksessa kuninkaan voitelu, niin kuin Vanhassa testamentissa kerrotaan, että kuningas voideltiin ja sitten hän tuli kunniakulkueessa aasilla ratsastaen Jerusalemiin, pyhään kaupunkiin. En voi olla lukematta tästä evankeliumin kertomuksesta suurempaa kertomusta kuin miltä se näyttää. Näin Jeesuskin tekee. Tämä ennakoi Jeesuksen kuolemaa. Jeesuksen kuolemalla on pelastushistoriallisesti keskeinen merkitys. Hänen kuolemansa ei ole vain raaka oikeusmurha. Kristilliselle kirkolle ja koko maailmalle hänen kärsimyksestään ja kuolemastaan on tullut elämä. Voiteesta levisi tuoksu koko huoneeseen. Kristuksen, Voidellun kuolema oli tuleva siunauksen lähteeksi koko kristilliselle kirkolle. Koko huoneen täyttävä suloinen tuoksu kuvasi evankeliumia, joka leviää kaikkeen maailmaan. Evankeliumin sisältönä on Kristuksen uhrikuolema ja voitollinen ylösnousemus haudasta. Evankeliumin suloinen tuoksu on säilytettävä puhtaana ja aitona meidän keskuudessamme!