1. Vanhakaupunki 2. Tuomiokirkko 3. Pietarin kirkko
4. Livin aukio 5. Jugend-arkkitehtuuri 6. Jūrmala

1. Vanhakaupunki

En tiedä, olisiko tullut lähdettyä Riikaan, ellei poikani Jyke olisi sitä ehdottanut. Päätimme tehdä perhematkan halvalla lennolla Ryanairilla ja yöpyä edullisessa hotellissa vanhan kaupungin tuntumassa.

Niinpä sunnuntai-iltana joukkomme, johon sisältyi viisi aikuista ja neljä lasta, kokoontui Tampereen lentoasemalle. Puolen yön aikaan olimme jo perillä Clarion Collection Valdemārs-hotellissa, joka oli valmistanut meille vielä iltapalan. Hotelli on latvialaisperheen omistuksessa, joka oli ollut 50 vuotta maanpaossa Ruotsissa, kunnes keksi palata takaisin esi-isiensä maahan.

Riika on upea keskiaikainen Hansakaupunki, joka on ollut historiansa aikana ruotsalaisten, saksalaisten ja venäläisten valloittajien alaisena. Rankin vaihe on ollut toisen maailmansodan aikainen ja sitä seurannut miehitys, jossa kolmasosa kansasta tuhoutui. Riiassa asuu nykyään kolmasosa kansasta, noin 750 000 asukasta, lievä venäläisenemmistö, jota tasoittavat valkovenäläis- , ukrainalais- ja puolalaisvähemmistöt.

Valdemārs -hotelli kuvassa liikennemerkin vasemmalla puolella.

Sama Jugendtyylinen hotelli koko kuvassa.

Ensimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa vanhan kaupungin (Vecrīga) luoteisosaan, mutta ehkä en mene ihan siinä järjestyksessä, vaan aloitan tutustumisen keskeltä kanaalipuistoa eli Brīvības (Vapauden) -kadulla

sijaitsevalta Latvian itsenäisyyden symbolilta, vapaudenpatsaalta (kuva alla). Vapaudenpatsas (1935) on Latvian valtion symboli. 42-metrisen patsaan huipulla seisova ”Milda”, Äiti Latvia, kannattelee päänsä päällä kolmea tähteä, jotka symboloivat Latvian historiallisia maakuntia. Liivinmaata, Kuurinmaata ja Latgalea. Muistomerkin paikalla sijaitsi aikanaan Pietari Suuren ratsastajapatsas. Patsaan juurella on sotilasvartio ja sen juurelle lasketaan jatkuvasti kukkia. Neuvostoaikana kukkien laskemisesta patsaalle rangaistiin karkottamalla Siperiaan. Muistomerkissä lukee ”Isänmaan ja vapauden puolesta”.  Pylvään jalustaa kiertää sarja korkokuvia kuvaten Latvian historian tapahtumia ja mytologian hahmoja. Taistelussa sotiva tarusankari Lāčplēsis (karhunkaataja), laulujuhlien marssi, vuoden 1905 vallankumous ja vuoden 1919 vapaustaistelijat ovat loistavia esimerkkejä monumentin molemmilla puolilla olevista kuva-aiheista.

Vapauden patsas vasemmalla. Sadan metrin päässä muistomerkistä Vanhan kaupungin suuntaan sijaitsee Laiman kello (kuva yllä) . Se on Riian kaupungin suosituimpia tapaamispaikkoja valmistumisestaan saakka 1924 ja saanut nimensä Latvian kuuluisimman suklaatehtaan mukaan. Muistomerkistä luoteeseen kanavan varrella on Bastionikukkula (kuva alla vasemmalla kukkulalta alas kanavalle).

Tämä kumpu rakennettiin 1800-luvulla vanoista maavalleista tasaiselle maa-alueelle. Kukkulan päälle johtaa useita mutkittelevia polkuja. Toisessa maailmansodassa tuhottujen rakennusten koristeellisia jäänteitä on tuotu puistoon moniin paikkoihin. Jalankulkusillan molemmille puolille on asetettu neuvostojoukkojen tammikuussa 1991 ampumien viiden ihmisen nimiä kantavat muistokivet. Siltojen kaiteessa olevien lukkojen merkitys ei käy selville, mutta arvelimme Merjan kanssa, että avioliiton solmineet lienevät jättäneet sinne omat merkkinsä liittonsa pitävyydestä, koska lukkoihin oli kirjoitettu nimiä.

Bastionikukkulan lounaispuolelta alkaa vanha kaupunki. Vanhan kaupunginmuurin ulkopuolelle jäävät 1700-luvulla rakennetut Jakobin kasarmit, kolme pitkää keltaista taloriviä, joissa on punainen tiilikatto. Kasarmit olivat sotilaskäytössä aina vuoteen 1991, minkä jälkeen niistä on tehty trendikkäitä kahviloita ja kauppoja. Huoneistoissa asuu mm eri maiden diplomaatteja.

Vanhasta muurista on jäljellä yksi ainoa torni, Ruutitorni. Se rakennettiin vuonna 1330; aluksi se tunnettiin nimellä Hiekkatorni. Nykyisen nimensä torni sai 1600-luvulla, jolloin tornissa alettiin säilyttää ruutia. Hyökkäävät ruotsalaisjoukot tuhosivat tornin vuonna 1621. Se rakennettiin uudelleen 30 vuotta myöhemmin ja varustettiin 2,5 metriä paksuilla seinillä. Vuonna 1919 sinne sijoitettiin Sotamuseo.

Ruotsinportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt Riian puolustusjärjestelmän portti. Portin kulmissa on kanuunaupotukset. Portin takana on yksi kaupungin kapeimmista ja maalauksellisimmista kaduista, Melukatu (Trokšņu iela).

Ruutitorni

Ruotsinportti

Seuraava