1. Suomalainen Rodos? 2. Uusi kaupunki 3. Arkeologinen museo 4. Suurmestarien palatsi
5. Muhamettilaiskortteli 6. Juutalaiskortteli 7. Lindos 8. Saarikierros

 

Juutalaiskortteli

Siirrymme juutalaiskortteliin. Rodoksella on asunut juutalaisia 100 eKr. alkaen. Vastapalvelukseksi tuesta vuoden 1522 piirityksessä osmanit antoivat juutalaisille oman korttelin muurien sisältä, kaupungin itäosasta. Italialaiset suosivat juutalaisia vastustuksena kreikkalaiselle nationalismille; juutalaisten määrä nousi tuolloin 4000:een vuoteen 1920 mennessä.

Juutalaiskorttelin keskus on Juutalaisten marttyyrien aukio, Platia Evréon Martíron. Aukion keskellä on rummun muotoinen suihkukaivo, joka on päällystetty simpukoista muodostetuin merieläimin koristelluilla sinisillä tiilillä. Kaivon kruunaavat kolme pronssista veistettyä merihevosta.  Tällä aukiolla oli innosta puhkuavia myyntitykkejä, jotka eivät sallineet häiriötöntä oleskelua aukiolla. Kilpailu oli kovaa. Rodos on tunnettu erilaisten koristelautasten tuotannosta (kuva alla oikealla). Tässä niitä oli myytävänä iso rivi, tuttuja Rodoksen maamerkkejä ja turistikohteita, jotka tässä vaiheessa aloin tunnistaa kaikki.

Juutalaisten marttyyrien aukio on nimetty niiden juutalaisen korttelin asukkaiden muistolle, jotka saksalaiset karkottivat Auschwitziin kesällä 1944. Aukion keskellä on mustasta graniitista tehty, monikielinen karkotettujen muistomerkki.

Aukion pohjoislaidalla kohoaa 1400-lukulainen johanniittain merivoimien päämaja, Navarhío. Myöhemmin siitä tuli Rodoksen ortodoksisen piispan asunto. Kuvan viikunapuu peittää aukio niin, ettei kohdetta näy, ja vaikka näkisi, ei sitä olisi helppo tunnistaa.

Aukion lähellä, sivukadulla on juutalainen Kahal Kadosh Shalomin (Pyhän Rauhan seurakunta) synagoga ja museo. Tämä on Kreikan vanhin synagoga, joka on rakennettu tiettävästi 1577. Parhaimmillaan Rodoksen juutalaiskorttelissa oli 6 synagogaa. Rodoksen juutalaisuus juontaa juurensa Espanjan inkvisition aiheuttamaan sefardijuutalaisten (sefarad < Espanja hepreaksi) pakolaisuuteen. Sekä synagoga että museo olivat auki eikä pääsymaksua peritty. Synagoga oli kuitenkin esimerkillisesti kunnostettu ja kaikin muodoin tiptop. Synagogan lattia on tyypillistä rhodoslaista kivikuviointia. Seinillä on juutalaisia symboleja

 

Sisäpihalla on upea koristeltu kivilattia. Merjan takana oleva ovi johtaa museoon, joka esittelee Rodoksen juutalaisuuden historiaa sekä kirjakääröä ja juutalaista vaatetusta. Museossa esiteltiin myös holocaustin historiaa sanoin ja kuvin. Juutalaisvastaiset lait hyväksyttiin ja vahvistettiin 1938-39. Kun sota syttyi Italian ja liittoutuneiden välille, noin 2000 rodoslaista oli jo siirtynyt muualle turvaan. He välttivät niiden 1673 Rodoksen ja 120 Kosin juutalaisen kohtalon, jotka natsit karkottivat Auschwitziin heinäkuussa 1944. Karkotetuista vain 161 selvisi. Nykyään Rodoksen kaupungissa on vain noin 30 juutalaista. Heidän tarkoituksenaan on varmistaa juutalaisten läsnäolo saarella.










Jatketaan matkaa ja tullaan aukiolle, jonka vieressä on Santa Marie (= Panagia) du Burgin kirkon rauniot (alla vas.). Kirkko tuhoutui lähes täysin toisen maailmansodan pommituksissa. Siitä on säilynyt ainoastaan kolmikerroksinen goottilainen apsis, jonka pienellä näyttämöllä järjestetään joskus tapahtumia.

Alla oikealla Pyhän Panteleimonin kirkko. Sisällä on kaunis ikonostaasi ja seinät ja katto täynnä freskoja. Maalaamatonta paikkaa ei ole.

 

Etusivu    Seuraava