1. Suomalainen Rodos? 2. Uusi kaupunki 3. Arkeologinen museo 4. Suurmestarien palatsi
5. Muhamettilaiskortteli 6. Juutalaiskortteli 7. Lindos 8. Saarikierros

 

Saarikierros

Akropolis

Kolme kuvaa Akropolilta liittyvät saarikierrokseen sikäli, että kierros alkoi kukkulan lounaispuolelta  Ialissoksesta, johon Akropolin voi laskea kuuluvaksi.

Kahden km päässä vanhastakaupungista länteen on Monte Smithin (Ágios Stéfanos) kukkula. Tienviitoissa lukee ”Akrópoli”. Italialaiset nimesivät kukkulan 1800-luvulla eläneen englantilaisen amiraalin Sir Sydney Smithin mukaan, joka sijoitti sinne tähystyspaikan sodassa Napoleonia vastaan. Tämä nimi ei kuitenkaan enää ole suosiossa. Muinainen Rodoksen kaupunki (400-200 eKr.) oli neljä, viisi kertaa nykyistä suurempi ja levittäytyi amfiteatterin tavoin ylös Monte Smithin rinteitä. Kaupunki perustettiin siis 408 eKr.


Täällä on Artemisin temppelin rauniot ja kolme korkeaa Apollon temppelin pylvästä (200-luvulta eKr.), joita parhaillaan restauroidaan. Matkaoppaan kuvissa nämä Apollon pylväät edustavat tavallisesti Akropolista.  Italialaiset arkkitehdit löysivät nämä pylväät, jotka on nimetty myös Athenelle ja Zeukselle omistetuiksi. Alkuperäisen temppelin arvellaan tuhoutuneen samassa maanjäristyksessä, jossa Rodoksen kolossikin romahti vuonna 226 eKr.





Kukkulalla sijaitsee antiikin aikainen stadion ja amfiteatteri. Oli jo hämärää, joten kameran kuvista alkoi tulla epätarkkoja. Stadionin toinen pää on kaareva, toinen avoin (kuvassa oikealla).  Amfiteatterista on parhaiten säilynyt 800-paikkainen pieni näyttämö, odeon, jossa on pidetty musiikkiesityksiä ja muita tilaisuuksia Apollonin kunniaksi.  Kukkulan laelta 110 m korkeudelta avautuu näköala vanhankaupungin yli merelle asti.

Filerimos -kukkula

Koko päivän kestävään saariretken tarkoituksena oli tutustua saaren luontoon ja ihmisten elämään pääkaupungin ulkopuolella.  Noin puolet 120 000asukkaan väestöstä asuu pääkaupungin ulkopuolella. Kun bussi oli poiminut matkustajat tavanomaisessa järjestyksessä kyytiin, suuntasimme ensin Filérimos-kukkulalle, joka sijaitsee lentokenttien lähellä. Paikka on osa vanhaa Ialissóksen kaupunkia, joka oli antiikin Rodoksen huomattavimpia kaupunkeja. Ialissós sijaitsi korkealla paikalla. Johanniitat levittivät 1308-09 valtaansa muualle saareen saatuaan ensin täältä tilaisuuden uusien kaupunkien ja rakennusten pystyttämiseen. Niistä tehtiin myös alueen päänähtävyys, Filérimoksen luostari. Ortodoksien suuresti kunnioittamalla luostarilla on takanaan kirjava menneisyys. Se palveli osmaneja hevostallina. Italialaiset kunnostivat sitä. Saksalaiset tulittivat sitä syyskuussa 1943 tuhotakseen italialaisten tukikohdan. Toisen maailmansodan jälkeen sitä kunnostettiin taas. Vaikuttavin rakennus on 1300-luvulla rakennettu Filérimoksen Jumalansynnyttäjän kirkko kaariseinäisine huoneineen ja pienine pylväskäytävineen. Sisimmän kappelin mosaiikkilattia on 500-luvulta, samoin ristin muotoinen kasteallas. Niiden kivi on peräisin antiikin aikaisesta temppelistä. Kirkon kynnyksellä ovat Athene Poliaan ja Zeus Polieusin antiikkitemppelin vähäiset jäänteet. Kaiken tämän jälkeen on todettava, että tässä maksullisessa kohteessa emme käyneet.

Meidän kohteenamme oli Filerimoksen kukkulalla oleva risti ja näköalapaikka. Sinne kuljettiin ristin tietä, jonka italialaiset ovat rakentaneet mäntyjen varjostamaksi pronssireliefien reunustamaksi kujaksi. Kukaan ei pysähtynyt ristintien asemille, ei edes katsomaan, puhumattakaan hiljentymisestä. Turisti hakee näköaloja, ei ristin teitä. Tien päässä kohoaa valtava, iltaisin valaistu risti 265 m korkean kukkulan laella. Italialaiset tuhosivat sen 1941 vaikeuttaakseen liittoutuneiden lentokoneiden suunnistamista, mutta risti pystytettiin uudestaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan 1995. Ristin päälle voi kiivetä ja nauttia hyvistä näkymistä etelään yli italialaisten rakentaman piilossa olevan kiitoradan (nykyään Kreikan ilmavoimien tukikohta) ja pohjoiseen Symiin ja Turkkiin. Nyt ristin sisään rakennettu portaikko oli suljettu ja tyydyimme katselemaan maisemia ristin juurelta.

Nykyinen Ialissós leviää meren rantaan. Rannassa näkyy uusi lentokenttä.  Välillä täytyi tyytyä kuvaamaan bussin ikkunasta ohi kiitäviä maisemia.Viljelysmaisemien lisäksi täällä on vielä runsaasti metsää ja paikoin tiheästi rakennettuja asutuskeskuksia. Paikoin vilahtaa Aegeanmeri, jossa näkyy läheisiä Dodekanesian saaria. Olisikohan tuossa Khalki ja Symi? Bussinkuljettaja pysäyttää tässä auton kuvaamista varten. Tämä paikka on lähellä Kritinian kylää.

 

 

                         Embona

 

Matka jatkuu metsäisessä maisemassa taustanaan vuoret, jonka rinteet ovat paljaat tai ainakin kitukasvuisemmat. Pysähdymme syömään lounaan Embonan kaupungissa. Se oli uunissa haudutettua lammasta – kuin särää. Oli hyvää, ja varsinkin mureata. Kuvassa Katua Savvas –ravintolan edessä kaupungin keskustassa. Ennen lounasta kävimme Embonassa viininmaistiaisissa ikään kuin aperitiivinä lounaalle. Tarkoituksena oli samalla tyhjentää vähän kukkaroita, että tulisi keveämpi olo. Pysähdyimme yhdessä kylässä mandariinipuiden varjoon cappuchinolle. Vitsailevan oppaan mukaan kannatti käydä myös ”palatsissa” (pissalla).

 

 

 

 

Matkamme viimeinen kohde oli meren rannalla sijaitseva Kalithéan maurilaistyylinen art deco –kylpylä Pigés Kallithéas seitsemän km Rodoksesta etelään. Parantavat lähteet ovat virranneet täällä antiikin ajoista lähtien, ja osmanit pitivät täällä 1880-luvulta asti kylpylää. 1929 rakennettu kylpylä on italialaisten aikaansaannosta ja se avattiin mittavan remontin jäljiltä vuonna 2007. Paikan symboli on palmupuiden keskellä kohoava Mikrín rotundan kupoli, Rotunda. Epäsäännöllisen muotoisessa Megáli-rotundassa ylempänä on vaihtuvia modernin taiteen näyttelyitä ja pysyvä valokuvakokoelma. Valokuvissa esitellään kylpylää sodanjälkeisinä kukoistuksen vuosina ja Navaronen tykit –elokuvan aikaan. Elokuvan näyttelijän Anthony Quinnin mukaan on nimetty yksi lähellä sijaitseva meren lahti, joka on vähän samanlainen poukama kuin Lindoksen Paavalinlahti.

 

Paluumatka

Paluumatkalla ylitimme aluksi Dodekanesian saariston. Sen jälkeen siirryimme pilviverhon yläpuolelle. Maata näkyi vasta Lappeenrannassa. Olimme jo lentokentän yllä. Lappeenrannassa satoi räntää ja lämpötila oli +1º – siis tervetuloa Suomeen.

Etusivu    Paluu alkuun