1. Suomalainen Rodos? 2. Uusi kaupunki 3. Arkeologinen museo 4. Suurmestarien palatsi
5. Muhamettilaiskortteli 6. Juutalaiskortteli 7. Lindos 8. Saarikierros

Rodos 22-29.4.2017

Suomalainen Rodos

Miksi Rodos?

Keväällä pitää päästä nauttimaan lämmöstä juuri siihen aikaan, kun täällä pohjoisessa vielä tuiskuaa räntää. Eli suuntana Välimeri. Rhodos ilmaantui kohteeksi, kun lehden oheistarjous näytti Rodokselle edullisempaa tarjousta kuin omatoimimatka nettitilauksena. Tähän tarjoukseen sisältyivät siis valmiit matkajärjestelyt ilman omatoimimatkan epävarmuutta ja jännitystä ja muuta vaivannäköä - ja lähtö kotikentältä Lappeenrannasta. Ei toki Rodoksessa ole matkakohteena muutenkaan mitään moittimista. Siellä on kappale eurooppalaista ja länsimaista sivistyshistoriaa ihan ilman museovierailujakin. Rodos on Dodekanesian saariston suurin saari ja yksi Kreikan tunnetuimmista ja suosituimmista lomapaikoista. Saari sijaitsee Aegeanmeren (tai Egeanmeren) kaakkoisosassa, hyvin lähellä Turkin rannikkoa. Rodoksella on noin 120 000 pysyvää asukasta, joista puolet asuu sen pääkaupungissa, ja noin 80 % saaren asukkaista saa tavalla tai toisella toimeentulonsa turismista.

Rodoksen pääkaupunki on myös nimeltään Rodos. Kaupunki jakautuu kahteen osaan, uuteen ja vanhaan. Uusi on kartan yläosassa, vanha oikealla alhaalla - se on kokonaan muurien ympäröimä.

Vasemmassa alakulmassa näkyy kaupungin kaikkein vanhin, Akropoliksi kutsuttu osa, josta on jäljellä vielä stadion ja pieni teatteri, odeion.

Rodoksen Välimeren puoleista rantaa

Meitä helpotti suuresti, että Lappeenrannasta järjestettiin suora lento, mikä tarkoitti myös sitä, että lentokenttäkuljetukset ja retket hoiti matkanjärjestäjä eikä niistä siten tarvinnut itse huolehtia.

Kuvassa lentokoneemme on juuri saapumassa Rodoksen vanhan kaupungin ylle. Lentokenttä on enää parin kymmenen km päässä länsirannikolla, Ialissos -nimisessä paikassa.

 

Suomalainen Rodos
Hotellia vastapäätä on Supermarket, josta saimme kaikki välttämättömät elintarvikkeet omatekoisia iltapaloja varten. Hotellihuoneessa oli jääkaappi, joten tavarat sai pidettyä kylmänä. Tarkkasilmäinen huomaa, että onhan siinä viinakauppakin. Se on sinänsä ihan tarpeetonta, koska viinaa saa joka putiikista. Mutta ehkä suomalainen on tottunut mieltämään viinakaupan ihan omaksi yksiköksi.
Samalla kadulla sijaitsee myös Jaakon viinakauppa ja Sinikan liköörikauppa, joten suomalaisista ja varsinkin heidän juomapuolestaan on pidetty hyvää huolta. Myös vanhassa kaupungissa on suomalainen viinakauppa, Vävypoika.

Kuvassa alla on Merjan suomalainen kauppa. Kaiken ei tarvinnut olla niin suomalaista nimeltään. Kun Tappara ja KalPa pelasivat jääkiekkoliigan mestaruudesta, näytettiin tämän alueen jokaisessa baarissa ottelua TV-ruuduissa suomenkielisen selostuksen kera.

 

Kirkkokonsertti Pyhän Fransiscuksen kirkossa

Koska seuraavana päivänä oli sunnuntai, pistäydyimme tarkistamassa Santa Marian kirkon sijaintipaikan, jossa oli määrä pitää suomalainen messu. Sieltä kappelista löytyikin kanttori Margareta, joka kertoi, että illalla on saksalaisen kuoron konsertti roomalaiskatolisessa St. Fransiscuksen kirkossa. Innostuimme heti, että mennään sinne. Vähän sateisessa kelissä menimme paikalle. Tämä ulkokuva on otettu toisena päivänä paremmalla ilmalla.

 


Suomalainen messu

Suomalainen jumalanpalvelus pidettiin siis sunnuntai-iltana. Siitä en ottanut muuta kuva kuin tämän kuvan messun jälkeen. Ulkona oli mehutarjoilu. Valitettavasti suomalainen pappi, Heikki Järvinen on jäänyt seurakuntalaisen selän taakse eikä kanttori Margaretasta tullut yhtään kuvaa.

Lapuan lapsikuoro Laulux

 

Suomalaisessa kirkossa, tai sen vieressä olevassa juhlasalissa, oli keskiviikkona Lapuan lapsikuoron konsertti, jota johti kanttori Paula Pääkkönen. Tästä konsertista olimme tietoisia jo etukäteen, koska Kotimaa –lehti oli uutisoinut siitä.


Etusivu        Seuraava