Sevilla 3-10.10.2017

1. Matka 2. Puerta 3. Katedraali 4. Kappelit 5. Triunfo 6. Alcazar 7. Puutarha 8. Areena
9. Bulevardi 10. Salvador 11. Magdalena 12. Macarena 13. Triana 14. Esp. aukio 15. Cadiz 16. Caleta
17. Cordoba 18. Mesquita            

Barrio Macarena

Matkani jatkui kohti Macarenan kaupunginosaa, joka on saanut nimensä roomalaisjumalatar Macarialta. Alue on värikäs sekoitus rapistuvia barokki- ja mudéjar-kirkkoja, vanhanaikaisia tapasbaareja ja pyykkinarujen koristamia katuja. Barokkikuvanveistäjä Juan de Mesan (1583-1627) patsas löytyy Pyhä Lorenzon kirkon puistosta. Hän oli Juan Martínez Montañésin oppilas. Hän on luonut monet niistä patsaista, joita käytetään hiljaisen viikon kulkueissa.

Gómez Millanin uusbarokkinen basilika vuodelta 1949 rakennettiin kaupungin suojelijan, Virgen de la Esperanza Macarenan uudeksi kodiksi. Se on päittäin San Gilin kirkon kanssa, joka oli Macarenan patsaan olinpaikkana vuoden 1936 tulipaloon asti. Luisa Roldánin  (1656-1703) veistämänä pidetty neitsyt kohoaa pääalttarin yläpuolella. Neitsyen museo sijaitsee aarrekammiossa, jossa on esillä kuuluisien härkätaistelijoiden lahjoittamia upeita pukuja, Neitsyen korut ja Semana Santan aikana käytetyt kulkuelavat, kuten La Macarenan taidokas hopealava. En minä siellä käynyt, mutta kirkon edessä oleville Punaisen Ristin kerääjille annoin mielelläni lahjoituksen.

Kirkon sisäänkäynnin vieressä on Macarenan portti, jonka aukosta näkyy Andalucian parlamentti. Parlamentti kokoontuu vaikuttavassa renessanssirakennuksessa Hospital de las Cinco Llagasissa (Viiden haavan sairaala), joka perustettiin vuonna 1500. Vuonna 1540 alettiin rakentaa tätä tuon ajan Euroopan suurinta sairaalaa. Sitä oli suunnittelemassa useita arkkitehtejä ja eteläsivun barokkipääoven on suunnitellut Asensio de Maeda. Vuonna 1613 valmistunut sairaala oli toiminnassa 1960-luvulle asti – 1992 se kunnostettiin parlamentin käyttöön.

Vanha kaupungin muuri

Paluumatkan kohti etelää tein aluksi vanhaa kaupungin muuria seuraten. Kaupunkia ennen ympäröineen puolustusmuurin osa ulottuu uudelleen rakennetulta Porta de la Macarenalta 400 m itään Puerta de Córdoballe. Tässä 1100-luvulta periytyvässä muurissa oli alun perin 100 tornia. Torre Blanca on yksi seitsemästä näkyvästä. Jos en erehdy, siinä se on keskellä kuvaa.


Pilatuksen palatsi

Santa Cruzin kaupunginosassa, johon kuuluvat niin tuomiokirkko kuin kaupungintalokin sijaitsee myös Pilatuksen palatsi (Casa de Pilatos) nimihenkilön mukaisen aukion laidalla. Tässä palatsissa on mudéjar-tyylinen sisäpiha goottilaisine reunakaiteineen ja suihkulähteineen.

 Pihan reunalla on roomalaisten keisareiden kuvia. Näyttäisi siltä, että Romuluskin laskettaisiin keisariksi. Sisällä on antiikkiesineitä, mm. kohokuva Leda ja joutsen ja Kristus, hyvä paimen –patsas ensimmäiseltä vuosisadalta jKr (kuva alla oikealla). En saanut kuvaa ihan tarkaksi, mutta Kristus-kuva on alttarilla oleva pieni patsas, joka voi helposti jäädä huomaamatta kiireiseltä kulkijalta.

 

Pilatuksen aukiolla on Zurbaránin patsas (Monumento a Zurbarán). Francisco de Zurbarán (1598-1664) oli espanjalainen taidemaalari. Zurbarán oli Espanjan barokkimaalauksen mestareita. Hänet tunnetaan uskonnollisista munkkeja, nunnia ja marttyyrejä kuvaavista maalauksistaan sekä asetelmistaan. Zurbarán sai lempinimen” Espanjan Caravaggio". Hän oli omana mallinaan maalatessaan kuvan evankelista Luukkaasta. Cádizin museossa on ihan erillinen Zurbaranin huone. Juan Martínez Montañésin tyyli on erityisen lähellä Zurbaránia.

Etusivu    Seuraava