Sevilla 3-10.10.2017
1. Matka | 2. Puerta | 3. Katedraali | 4. Kappelit | 5. Triunfo | 6. Alcazar | 7. Puutarha | 8. Areena |
9. Bulevardi | 10. Salvador | 11. Magdalena | 12. Macarena | 13. Triana | 14. Esp. aukio | 15. Cadiz | 16. Caleta |
17. Cordoba | 18. Mesquita |
Matka ja majoitus
Kohti Espanjaa
Oli varmaan joskus vuosi sitten puhetta Merjan kanssa, että pitäisi käydä joskus
Sevillassa. Merjan ystävä Anneli oli myös ajatellut, että olisi mukava käydä
vielä Sevillassa, joten päätimme lähteä yhdessä matkalle. Elokuussa laadin matkasuunnitelmaa ja tilasin lentoliput. Paras
tarjous tuli SAS:ilta (Scandinavian Airlines System), mikä tarkoitti kyllä
välilaskua Tukholmaan ja pientä odottelua suuntaan ja toiseenkin. Arlandassa
vaihdoimme isompaan koneeseen, joka vei ihan aikataulussa Malagaan.
![]() |
![]() |
Matkareitti
Google-kartan matkareittinäyttö on selkeä:
Malagasta junalla Sevillaan. Viivyttyämme siellä
neljä päivää teimme sunnuntaina päiväretken
junalla Cádiziin. Maanantaina paluumatkalla
(junalla) poikkesimme Córdobassa, josta
iltajunalla körötimme Malagaan. Meille oli
varattu lentokenttähotelli (Holiday Inn
Express), jonne olisi päässyt kävellen, jos
olisi vain ollut kävelytie. Ei sinne olisi
päässyt edes ilman matkatavaroita kävellen. Piti
mennä taksilla. Aamulla ajattelimme palata
lentokentän rautatieasemalle, mutta taksimies
selitti innokkaasti, että samalla hinnalla hän
vie meidän suoraan María Zambranon
keskusrautatieasemalle. Se oli hyvä neuvo.
Junalla Malagasta Sevillaan
Saimme matkaliput seuraavaan kohtuuhintaiseen
(a10 €) junaan. Andalusia näyttää olevan
viljelysmaata. Ainakin oliivi viihtyy täällä
kuivissa olosuhteissa. Kasteluvettä on kuitenkin
viisaasti varastoitu tekolampiin. Matkalipun
hintaan sai 40 % alennuksen, kun osti
eläkeläisalennuskortin, joka on voimassa vuoden.
Oho, junalla on niin kova vauhti (160 km/h),
ettei kameran suljin pysy vauhdissa. On vaikea
erottaa vuoren seinämässä olevaa
patikointipolkua, joka paikoin oli rakennettu
vuoren seinään. Patikoitsijoilla oli kypärät
päässä. Heino vaellusreitti Andalusian
vuoristossa! Juna kulki pitkiä matkoja
tunnelissa, josta aina välillä näkyi raoista
patikointireitti.
Cervantesin maassa riittää tuulimyllyjä. Vuorten huipulla
on hyvät paikat myllyille. Don Quijotea ei
näkynyt. Miguel Cervantesin patsas (Monumento a Cervantes) on
Sevillassa kaupungintalolta San Salvadorin
kirkkoon johtavalla Calle Fransisco Bruna
–kadulla. |
![]() |
![]() |
![]() |
Sevillassa
on toistaiseksi vasta 1 metrolinja. Meidän majapaikkamme oli ihan metroaseman
vieressä. Metroasemilla oli turvallisuustarkkailijoita, joista yksi auttoi meitä
ostamaan mahdollisimman halvan lippusetin. Se oli 12 matkan paketti (10 €).
Samalla lipulla saattoi matkustaa koko porukka. Metroasemat olivat erityisen
turvallisia. Kiskoille ei päässyt hyvässä eikä pahassa tarkoituksessa, sillä
Metroon astuttiin ovista, jotka aukenivat vain junaan sen pysähtyessä. Metrossa
ilmeni, että espanjalaiset nuoret ovat hyvin kohteliaita. Aina meille tarjottiin
istuinpaikkaa
😊,
minullekin.
Sevilla Sevillan kartta on sellaisessa asennossa, että pohjoinen on vasemmalla ja itä ylhäällä. Saavuimme kartan oikeassa yläkulmassa olevasta Prado de San Sebastiánin metroasemalta seuraavalle metro/juna-asemalle, josta oli kaksi pysäkin väliä Gran Plazan metroasemalle. Ystävälliset ihmiset etsivät kilvan hostelliamme, joka olikin metroasemalta vain parinsadan metrin päässä. Saimme huoneen, johon kuului respan yläpuolella oleva parveke. Se oli mainio paikka kahvittelulle sekä aamu- ja iltapalalle. Hostellin puute oli se, ettei siellä tarjottu aamiaista. Saimme kuitenkin käyttää hostellin jääkaappia ja lähin kauppa (Lidl) oli 100 m päässä. Huoneessa oli talon oma vedenkeitin. Metroaseman kulmalla oli pikaruokapaikka, jossa nautimme ensimmäisen lounaamme Sevillassa (5 €/nenä – grillattuja kananpaloja + chips ja juoma). |
![]() |
Sevilla [se'βi.ʝa] on
eteläisen Espanjan kulttuurin,
taiteen ja liike-elämän keskus Guadalquivirjoen rannalla.
Se on myös Andalusian
itsehallintoalueen ja Sevillan
maakunnan pääkaupunki.
Kaupungin väkiluku on noin 700 000 (2016).
Metropolialueen väkiluku
on 1,5 miljoonaa (2014).
Maurit kutsuivat
Sevillaa nimellä Ishbiliya ja roomalaiset Hispalis.
Maurien kausi Espanjassa (711–1492)
näkyy yhä Sevillan katukuvassa.
Legendan mukaan kreikkalainen sankari Herakles (Herkules)
perusti kaupungin, mutta historioitsijoiden mukaan Sevilla syntyi
700–800-luvuilla eaa. Myöhemmin sitä asuttivat foinikialaiset ja karthagolaiset. 206
eaa. roomalainen Scipio
Africanus perusti lähistölle Itálican kaupungin ja alkoi rakentaa
Hispalista. Itálica, joka sijaitsee Santiponcen kunnassa,
on nykyisin yksi Espanjan merkittävimpiä arkeologisia kohteita. Sotiessaan
Pompeiusta vastaan Julius
Caesar rakennutti Hispaliksen ympärille muurit 45
eaa. ja nimesi kaupungin Colonia Iulia Romanaksi.
Roomalaisaikana
Sevillasta vietiin Roomaan kauppatavaraa, etenkin oliiviöljyä amforoissa. Rooman
valtakunnan hajoamisen jälkeen kaupunkia hallitsivat vandaalit
ja suebit ja
vuodesta 461 länsigootit.
Goottien aikana Sevillassa vaikutti arkkipiispa Isidorus
Sevillalainen. Maurit valloittivat kaupungin vuonna 712.
Sevilla jäi Córdoban
jälkeen, kunnes kalifaatin hajottua siitä tuli vuonna 1023 valtakunnan
pääkaupunki. Ensimmäinen emiiri al-Mutamid rakensi ensimmäisen palatsin. Vuonna
1091 kaupunki jäi uskonkiihkoisten almoravidienhaltuun,
kunnes almohadit syrjäyttivät heidät 1145. Kastilian Ferdinand
III valloitti kaupungin 1248 piiritettyään sitä useita kuukausia ja
karkotti kaikki mauriasukkaat. Alfonso
X Viisas myönsi kaupungille arvonimen No madeja Do
(se ei
jättänyt minua pulaan) joka vieläkin on kaupungin vaakunassa. Ensimmäinen inkvisitiotuomioistuin aloitti
toimintansa Sevillassa 1480.
Sevillan kukoistus nousi
huippuunsa Uuden maailman löytymisen myötä, kun sinne sijoitettiin kauppakamari,
jolla oli yksinoikeus kauppaan Amerikkoihin. Kaupunki kasvoi tuolloin 150 000
asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurimmaksi. Kauppa siirrettiin Cádiziin 1717 Guadalquivirin
madalluttua vaikeakulkuiseksi. Vuonna 1755 kaupunkiin iski tuhoisa maanjäristys.
Sevillassa
järjestettiin 1929–1930 espanjalais-amerikkalainen näyttely ja vuonna 1992 Expo
92 -maailmannäyttely.
Sevillan metron ensimmäinen
linja avattiin huhtikuussa 2009.