Sevilla 3-10.10.2017

Matka ja majoitus

Kohti Espanjaa

Oli varmaan joskus vuosi sitten puhetta Merjan kanssa, että pitäisi käydä joskus Sevillassa. Merjan ystävä Anneli oli myös ajatellut, että olisi mukava käydä vielä Sevillassa, joten päätimme lähteä yhdessä matkalle. Elokuussa laadin matkasuunnitelmaa ja tilasin lentoliput. Paras tarjous tuli SAS:ilta (Scandinavian Airlines System), mikä tarkoitti kyllä välilaskua Tukholmaan ja pientä odottelua suuntaan ja toiseenkin. Arlandassa vaihdoimme isompaan koneeseen, joka vei ihan aikataulussa Malagaan.

Matkareitti Google-kartan matkareittinäyttö on selkeä: Malagasta junalla Sevillaan. Viivyttyämme siellä neljä päivää teimme sunnuntaina päiväretken junalla Cádiziin. Maanantaina paluumatkalla (junalla) poikkesimme Córdobassa, josta iltajunalla körötimme Malagaan. Meille oli varattu lentokenttähotelli (Holiday Inn Express), jonne olisi päässyt kävellen, jos olisi vain ollut kävelytie. Ei sinne olisi päässyt edes ilman matkatavaroita kävellen. Piti mennä taksilla. Aamulla ajattelimme palata lentokentän rautatieasemalle, mutta taksimies selitti innokkaasti, että samalla hinnalla hän vie meidän suoraan María Zambranon keskusrautatieasemalle. Se oli hyvä neuvo. Junalla Malagasta Sevillaan Saimme matkaliput seuraavaan kohtuuhintaiseen (a10 €) junaan. Andalusia näyttää olevan viljelysmaata. Ainakin oliivi viihtyy täällä kuivissa olosuhteissa. Kasteluvettä on kuitenkin viisaasti varastoitu tekolampiin. Matkalipun hintaan sai 40 % alennuksen, kun osti eläkeläisalennuskortin, joka on voimassa vuoden. Oho, junalla on niin kova vauhti (160 km/h), ettei kameran suljin pysy vauhdissa. On vaikea erottaa vuoren seinämässä olevaa patikointipolkua, joka paikoin oli rakennettu vuoren seinään. Patikoitsijoilla oli kypärät päässä. Heino vaellusreitti Andalusian vuoristossa! Juna kulki pitkiä matkoja tunnelissa, josta aina välillä näkyi raoista patikointireitti.  Cervantesin maassa riittää tuulimyllyjä. Vuorten huipulla on hyvät paikat myllyille. Don Quijotea ei näkynyt. Miguel Cervantesin patsas (Monumento a Cervantes) on Sevillassa kaupungintalolta San Salvadorin kirkkoon johtavalla Calle Fransisco Bruna –kadulla.

 Sevillassa on toistaiseksi vasta 1 metrolinja. Meidän majapaikkamme oli ihan metroaseman vieressä. Metroasemilla oli turvallisuustarkkailijoita, joista yksi auttoi meitä ostamaan mahdollisimman halvan lippusetin. Se oli 12 matkan paketti (10 €). Samalla lipulla saattoi matkustaa koko porukka. Metroasemat olivat erityisen turvallisia. Kiskoille ei päässyt hyvässä eikä pahassa tarkoituksessa, sillä Metroon astuttiin ovista, jotka aukenivat vain junaan sen pysähtyessä. Metrossa ilmeni, että espanjalaiset nuoret ovat hyvin kohteliaita. Aina meille tarjottiin istuinpaikkaa 😊, minullekin.

Sevilla Sevillan kartta on sellaisessa asennossa, että pohjoinen on vasemmalla ja itä ylhäällä. Saavuimme kartan oikeassa yläkulmassa olevasta Prado de San Sebastiánin metroasemalta seuraavalle metro/juna-asemalle, josta oli kaksi pysäkin väliä Gran Plazan metroasemalle. Ystävälliset ihmiset etsivät kilvan hostelliamme, joka olikin metroasemalta vain parinsadan metrin päässä.  Saimme huoneen, johon kuului respan yläpuolella oleva parveke. Se oli mainio paikka kahvittelulle sekä aamu- ja iltapalalle. Hostellin puute oli se, ettei siellä tarjottu aamiaista. Saimme kuitenkin käyttää hostellin jääkaappia ja lähin kauppa (Lidl) oli 100 m päässä. Huoneessa oli talon oma vedenkeitin. Metroaseman kulmalla oli pikaruokapaikka, jossa nautimme ensimmäisen lounaamme Sevillassa (5 €/nenä – grillattuja kananpaloja + chips ja juoma).

Sevilla [se'βi.ʝa] on eteläisen Espanjan kulttuurin, taiteen ja liike-elämän keskus Guadalquivirjoen rannalla. Se on myös Andalusian itsehallintoalueen ja Sevillan maakunnan pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on noin 700 000 (2016). Metropolialueen väkiluku on 1,5 miljoonaa (2014). Maurit kutsuivat Sevillaa nimellä Ishbiliya ja roomalaiset Hispalis. Maurien kausi Espanjassa (711–1492) näkyy yhä Sevillan katukuvassa.

Legendan mukaan kreikkalainen sankari Herakles (Herkules) perusti kaupungin, mutta historioitsijoiden mukaan Sevilla syntyi 700–800-luvuilla eaa. Myöhemmin sitä asuttivat foinikialaiset ja karthagolaiset. 206 eaa. roomalainen Scipio Africanus perusti lähistölle Itálican kaupungin ja alkoi rakentaa Hispalista. Itálica, joka sijaitsee Santiponcen kunnassa, on nykyisin yksi Espanjan merkittävimpiä arkeologisia kohteita. Sotiessaan Pompeiusta vastaan Julius Caesar rakennutti Hispaliksen ympärille muurit 45 eaa. ja nimesi kaupungin Colonia Iulia Romanaksi.

Roomalaisaikana Sevillasta vietiin Roomaan kauppatavaraa, etenkin oliiviöljyä amforoissa. Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen kaupunkia hallitsivat vandaalit ja suebit ja vuodesta 461 länsigootit. Goottien aikana Sevillassa vaikutti arkkipiispa Isidorus Sevillalainen. Maurit valloittivat kaupungin vuonna 712. Sevilla jäi Córdoban jälkeen, kunnes kalifaatin hajottua siitä tuli vuonna 1023 valtakunnan pääkaupunki. Ensimmäinen emiiri al-Mutamid rakensi ensimmäisen palatsin. Vuonna 1091 kaupunki jäi uskonkiihkoisten almoravidienhaltuun, kunnes almohadit syrjäyttivät heidät 1145. Kastilian Ferdinand III valloitti kaupungin 1248 piiritettyään sitä useita kuukausia ja karkotti kaikki mauriasukkaat. Alfonso X Viisas myönsi kaupungille arvonimen No madeja Do (se ei jättänyt minua pulaan) joka vieläkin on kaupungin vaakunassa. Ensimmäinen inkvisitiotuomioistuin aloitti toimintansa Sevillassa 1480.

Sevillan kukoistus nousi huippuunsa Uuden maailman löytymisen myötä, kun sinne sijoitettiin kauppakamari, jolla oli yksinoikeus kauppaan Amerikkoihin. Kaupunki kasvoi tuolloin 150 000 asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurimmaksi. Kauppa siirrettiin Cádiziin 1717 Guadalquivirin madalluttua vaikeakulkuiseksi. Vuonna 1755 kaupunkiin iski tuhoisa maanjäristys.

Sevillassa järjestettiin 1929–1930 espanjalais-amerikkalainen näyttely ja vuonna 1992 Expo 92 -maailmannäyttely.

Sevillan metron ensimmäinen linja avattiin huhtikuussa 2009.

Etusivu    Seuraava