Sevilla 3-10.10.2017

1. Matka 2. Puerta 3. Katedraali 4. Kappelit 5. Triunfo 6. Alcazar 7. Puutarha 8. Areena
9. Bulevardi 10. Salvador 11. Magdalena 12. Macarena 13. Triana 14. Esp. aukio 15. Cadiz 16. Caleta
17. Cordoba 18. Mesquita            

Puerta de Jerez

Hispalis -suihkulähde

Neljän metropysäkin päässä on keskustan metroasema Puerta de Jerez. Aseman vieressä olevassa Christinan puistossa on Runouden muusa -niminen monumentti, joka on omistettu runoilijoista kootulle ryhmä 27:lle. Taideteos on arkkitehti Antonio Barrionuevo Ferrerin työtä. Se tehty valkoisesta marmorista ja vihreästä liuskekivestä. Teos valmistui vuonna 2011. Suihkulähde kuvaa syntymää jokena. Alustalla makaa alaston tyttö. Runoilijat tarvitsevat muusaa työnsä innoittajaksi. On tässä vieressä toinenkin suihkulähde, luultavasti edellistä paljon suositumpi kuvauskohde, johon me linssiluteet onnistuimme sijoittumaan parilla yrittämällä. Tällä paikalla sijaitsi ennen vanhaan Jerezin portti, joka oli osa kaupunkia ympäröivää muuria. Portti tuhoutui v. 1864. Hispalis -suihkulähde on omistettu Sevillalle. Sen on tehnyt Manuel Delgado Brackembury vuonna 1929. Suihkulähde symboloi kaupunkia. Kaikki sen symbolit viittaavat kaupunkiin: koneteollisuus, kauppa ja maanviljelys. Lähde muodostaa suuren lotuslehteä muistuttavan altaan, jota kannattelevat suurella merikilpikonnalla ratsastavat lapset, ylimpänä kuitenkin merenneito-nymfi. Neljällä muulla lapsella on vierelleen vettä pirskottavat simpukat. Sevillalaiset kutsuvat lähdettä pissilähteeksi.
Metroa rakennettaessa vuosina 1974-83 lähde jouduttiin evakuoimaan. Kun se taas palautettiin paikalleen, osa pissapojista jäi pois.
Siirtykäämme nyt 100 m länteen Guadalquivir-joen suuntaan, jossa sijaitsee matkailumainoksista ja oman matkaoppaani kansikuvasta tuttu torni. Guadalquivir on 657 km pitkä joki, joka on purjehduskelpoinen Cádizista Sevillaan. Roomalaisaikaan sitä pitkin purjehdittiin Córdobaan asti. Kaikki vierailukohteemme sijaitsivat saman joen varrella.

 



Mauriajan sakaramuurinen
”kultatorni” (Torre del Oro) rakennettiin vuonna 1220 osaksi kaupunginmuuria suojelemaan satamaa – sieltä vedettiin valtava ketju Rio Guadalquivirin vastarannalla sijaitsevaan toiseen torniin estämään laivojen pääsy yläjuoksulle. Pikkutorni rakennettiin vuonna 1760.Tornin näköalatasanne riittää hyvin nostamaan ympäröivän rakennuskannan yläpuolelle.

Pohjoisen suunnassa katseen vangitsee joen ylittävä Trianan silta, toiselta nimeltään Isabel II:n silta ja sen takana oleva valtava tornitalo, Cajasol –torni. 180,5 m korkea, 40-kerroksinen torni valmistui vuonna 2015. Olisikohan tornitalo nimeään kantavan pankin pääkonttori? Tai sitten hotelli. Tornin oikealla puolella näkyy Torre Triana, Andalucian hallintokeskus (1993). Etualalla oikealla näkyy puolittain ympyränmuotoinen teatteritalo.
Nimensä torni on saattanut saada sitä koristaneista azulejo-laatoista tai sitten sinne varastoiduista Amerikan aarteista. Torni on palvellut kappelina, vankilana, ruutivarastona ja satamavirastona. Nykyään Museo Maritimo esittelee siellä merikarttoja ja muuta vanhaa merenkulun esineistöä. Yhdessä vitriinissä esitellään Kolumbuksen Santa Mariaa.
Tornilta lähtevät myös jokiristeilyalukset.
Tornin
sakaroiden välistä vilkkuu joki.
 

Otetaanpa sitten suunnaksi katedraali. Kuljemme Intian arkiston (entinen Casa Lonja) ohi. Tästä vuodelta 1598 periytyvästä rakennuksesta tuli Espanjan kansallisarkisto vuonna 1785. Sen kattava kokoelma ”Intioita” koskevia espanjalaisia asiakirjoja paljastaa Sevillan tärkeän roolin Amerikan valloittamisessa. Osa näistä 86 miljoonasta käsin kirjoitetusta sivusta, 8000 kartasta ja piirroksesta sekä Kolumbuksen Cortésin, Cervantesin ja George Washingtonin kirjeestä on nyt tallennettu digitaaliseen muotoon.

Arkiston julkisivun edessä on suihkukaivo.

Etusivu    Seuraava