1.    Naxos 1

2. Naxos 2

3. Taormina 1

4.  Taormina 2

5. Taormina 3

6.    Etna

7.    Catania 1

8. Catania 2

9. Syrakusa 1

10. Syrakusa 2

11. Noto 1

12. Noto 2

13. Messina 1

14. Messina 2

 

 

 

 

Noto 1

Sitten matkustamme Notoon; menomatkalla ajamme Cassibilen kylän kautta moottoritielle. Cassibile on tunnettu paikka, jossa Italia solmi II maailmansodan päättävän rauhansopimuksen 3.9.1943. Ajoimme vain kylän läpi. Noton perustivat Sisilian alkuperäisasukkaat sikulit antiikin aikana. Tämän jälkeen sen valloittivat kreikkalaiset ja se joutui Syrakusan tyrannin Hieron I:n alaisuuteen. Kaupunki tunnettiin tuona aikana nimellä Netum. Kreikkalaisilta Noto siirtyi roomalaisilleBysantille ja arabeille.

Arabihallinnon aikana Noto nostettiin Val di Noton alueen pääkaupungiksi ja kaupunki kukoisti. Talous ja kulttuuri jatkoivat nousuaan edelleen normannien ja Aragonian alaisuudessa ja kaupunki saavutti huippukautensa juuri ennen vuoden 1693 maanjäristystä, joka tuhosi koko kaupungin.  Kaupunki jälleenrakennettiin Asinaro-joen vasemmalle rannalle kuusi kilometriä kaakkoon vanhasta kaupungista. Nykyinen Noton kaupunki sijaitsee tällä paikalla 10 kilometrin päässä Joonianmeren rannasta. Kaupungissa on runsaat 23 000 asukasta. Uusi paikka oli sopiva lineaariselle barokkityyliselle kaupunkisuunnittelulle. Kaupunki rakennettiin ylimystön tarpeiden mukaan, sillä he saivat kaupungin korkeimmat paikat, kun papistojen rakennukset pääsivät kaupungin keskustaan. Tavalliset kansalaiset jäivät näiden ympärille. Kaupunki rakennettiin kalkkikivestä, joka on saanut vuosien mittaan tunnusomaisen hunajankultaisen värinsä. Vuonna 2002 Noto merkittiin monen muun barokkikaupungin tapaan UNESCOn maailmanperintölistalle.

Noton pääkatu Corso Vittorio Emanuele jakaa kaupungin kahtia.

Katu alkaa itäpäässä Porta Reale-portista, joka on 1800-luvulla rakennettu massiivinen riemukaarimainen portti. Se pystytettiin vuonna 1838 bourbonilaisen kuninkaan, Ferdinand II:n vierailua varten.

Portin päällä on kolme kaupungin väestöä kuvaavaa symbolia: torni kuvaa voimaa, koira uskollisuutta ja pelikaani itsensä uhraamista. Pelikaani edustaa uskollisuutta kuninkaalle. Koira on circneco rotu, egyptiläistä alkuperää oleva sisilialainen koira. Rodun ensimmäisenä tunnettuna kasvattajana pidetään Egyptin kuningatar Kleopatraa. Kreikan Lakoniasta löydetyissä esineissä on kuvia, joista voidaan päätellä rodun kulkeutuneen Kreikan kautta Italiaan noin 500-luvulla eKr. Koira kehittyi renessanssiajan aatelisten hoveissa ja esiintyy useissa tuon ajan maalauksissa.

 Corso Vittorio Emanuelella on kolme aukiota, joista länteen kuljettaessa ensimmäinen on Piazza Immacolata.

Aukiota hallitsee koruton Vincenzo Sinatran suunnittelema kirkko, joka on omistettu Pyhälle Fransiscus Assisilaiselle (Chiesa di San Francesco all'Immacolata). Kirkossa on useita merkittäviä taideoteoksia, joita siirrettiin tänne tuhoutuneen vanhan kaupungin fransiskaanikirkosta. Tämä niin kuin useimmat maat barokkikirkot on rakennettu paikallisesta pehmeästä tufa-kivestä, joka loistaa auringossa kultaisen värisenä. Kirkon fasadi on tasapintainen toisin kuin useimmat barokille ominaiset rakennukset kurvikkaine pintoineen. Tässä rakennuksessa ei ole kahden kerroksen mittaisia pilastereita ja koristelu on vähäistä. Rakennukselle on tyypillistä taitettu kolmiomainen päätyala ja pienet pyhäkkösyvennykset patsaita varten. Yksi tällaisista syvennyksistä on pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kirkon sisätila on latinalaisen ristin muotoinen. Kirkko on yksilaivainen. Kirkon vasemmalta puolelta lähtee Via San Francesco d'Assisi -katu, jolla on vanhasta vartiotornistaan tunnettu luostari Monastero del Santissimo Salvatore. Luostari toimi aatelisnaisten nunnaluostarina 1700-luvulla. Nykyään siellä toimii lukio.

 Länteen päin kuljettaessa on kadun eteläpuolella, San Fransescoa vinosti vastapäätä on Kansallismuseo (Museo Civico) ja Pyhän Klaaran kirkko (Santa Chiara).

Piazza Municipio on komein ja vilkkain kaupungin aukioista. Vasemmalla reunalla on Palazzo Ducezio -palatsi ja tätä vastapäätä tuomiokirkko (kuva alla vasemmalla), joka on pyhitetty Myrran piispalle eli joulupukille, P. Nikolaukselle (San Nicolò eli Chiesamadre San Nicolò). Palazzo Ducezion julkisivu on kaarevalinjainen ja sitä reunustaa Vincenzo Sinatran suunnittelema portiikki. Julkisivua koristaa upeaa pylväsrivi. Sisätilassa, joka toimii kaupungintalona, on suuri salonki koristettuna ranskalaisen Ludvig XV:n tyyliin kultauksin ja stuccoelementteineen sekä seinämaalauksineen. Palatsin yläosa on lisätty 1950-luvulla. Aukion vasemmalla sivustolla näkyy vielä Basilica del Santissimo Salvatore -kirkon julkisivu.



Sisilian barokkityyliin rakennettua tuomiokirkkoa alettiin pystyttää 1700-luvun alussa ja työ saatiin päätökseen 1776. Katedraalin kupoli romahti vuonna 1996; romahtaminen oli seurausta vuoden 1990 maanjäristyksestä, jolloin kirkon rakenteet kärsivät vaurioita. Korjausten jälkeen kirkko avattiin uudelleen vuonna 2007. Kirkon vaaleankeltainen ulkopinta on liuskekiveä tyylinä sisilialainen barokki. Katedraalin edessä on neljä pyhimyspatsasta, joista pari patsasta oikealta. Vasemmalla olevan pyhimyksen seurana on sisilialainen vinttikoira, oikeanpuoleisella kotka. Vasemmassa tornissa on kirkonkello, oikeassa aikaa näyttävä kello, keskimmäisessä iso ikkuna, jolla on ”korvat”. Kupoli on kirkon ristikäytävän kohdalla.

 

Kirkon pääsisäänkäynti on uudistettua 1400-luvun tyyliä.

 

Kirkon seinät ovat valkeita. 1700-luvun sisätilakoristelu tuhoutui katon romahduksessa. Katedraalissa säilytettään pyhäinjäännöksenä Noton suojeluspyhimyksen Corrado Confalonierin uurnaa. Kupoli- ja pendentiivi (kupoliholvien välit)-maalaukset teki venäläinen taiteilija Oleg Supereko, kupoli-ikkunat (8 kpl) Fransesco Mori.

 

Italialainen kuvanveistäjä Giuseppe Ducrot veisti uuden alttarin, lukupulpetin ja krusifiksin pronssista ja sisilialaisesta jasper-jalokivestä.

Etusivu    Seuraava