1.    Naxos 1

2. Naxos 2

3. Taormina 1

4.  Taormina 2

5. Taormina 3

6.    Etna

7.    Catania 1

8. Catania 2

9. Syrakusa 1

10. Syrakusa 2

11. Noto 1

12. Noto 2

13. Messina 1

14. Messina 2

 

 

 

 

Syrakusa 1

Seuraavana päivänä oli edessä koko päivän bussiretki Syrakusaan ja Notoon. Tämä oli kansainvälinen retki, jossa opas selosti englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Tulkki oli muuten erinomaisen hyvä, mutta seisoi bussissa käytävällä edessä ja esti matkailijoilta näkemästä eteenpäin kuljettavaa tietä. Syrakusaan päästään pitkin tietä, joka johtaa Naxoksesta rantaa seuraten etelään reilut 100 km.  Silloin ollaan Syrakusassa. Tämä kartta auttaa hahmottamaan tätä 125 000 asukkaan kaupunkia. Vanha kaupunki sijaitsee Ortigian saaressa, mutta vanhaa kaupunkia on toki myös uuden kaupungin, Neapolin puolella eli tämän kartan luoteislaidalla sijaitseva arkeologinen kaivausalue, johon suunnistamme ensiksi. Tällä alueella on kaksikin merkittävää kohdetta, kreikkalainen teatteri ja roomalainen amfiteatteri (200-luvulta eKr.). Bussi ajoi i-pisteen kohdalle, josta sai ostaa lipun kaivausalueelle.

Syrakusan perustivat 734 eKr. helleenisiirtolaiset Korintista. Kaupunki menestyi ja oli ajoittain voimakkain kreikkalainen kaupunki Välimerellä ja huomattava kilpailija Karthagolle. Samaan aikaan kuin kreikkalaiset taistelivat sotaansa Persian mahtavaa voimaa vastaan, syrakusalaisten päällikön Gelonin kerrotaan voittaneen karthagolaiset loistavasti. Kiitolliset syrakusalaiset antoivat hänelle itsevaltiuden, jossa virassa hän oli hyvämaineinen. Gelonin seuraaja Hieron kasvatti Syrakusan mahtia. Hieron tuki runoilijoita ja muita taiteilijoita, joita hän kokosi hoviinsa. Tyrannit hallitsivat Syrakusaa joitakin keskeytyksiä lukuun ottamatta vuoteen 211 eKr. asti.

400-luvun lopussa Syrakusa joutui peloponnesolaissotaan Ateenan kanssa. Syrakusalaiset hankkivat Spartasta kenraalin, joka löi ateenalaiset. Vuonna 401 eKr. Syrakusasta lähti 3 000 hopliittia (raskaasti aseistettu ja varustettu jalkaväen sotilas antiikin Kreikassa) Kyyros nuoremman armeijaan. 300-luvun eKr. alussa tyranni Dionysios voitti Karthagon ja esti sitä valtaamasta koko Sisiliaa.

Kuuluisin syrakusalainen on filosofi Arkhimedes (287 –212 eKr.). Hänen monia keksintöjään käytettiin kaupungin puolustukseen roomalaisia vastaan. Syrakusa oli tuolloin Karthagon liittolainen toisessa puunilaissodassa. Kaupunki kesti piiritystä kolme vuotta ennen kuin se vallattiin 212 eKr. Keksittyään omaa nimeään kantavan lain Arkhimedes huudahti kuolemattoman lausahduksensa ”Heureka”.  Toinen lausahdus kuului ”Älä sekoita minun ympyröitäni.” Että niin kuin muistin virkistykseksi!

Me suunnistimme siis kreikkalaiseen teatteriin, joka edustaa vanhinta rakennuskantaa. Massiivinen tyranni (= Sisilian kuningas 270-215 eKr.) Hieron II rakennuttama, Zeus Eleutheriokselle (Vapahtaja) pystytetty alttari (kuva yllä vasemmalla) on 200-luvulta eKr., vuosisata myöhemmältä ajalta kuin vähän matkan päässä oleva kreikkalainen teatteri. Alttarilla teurastettiin 450 härkää Zeus Vapahtajan juhlapäivänä. Alttarin pituus on 196 m ja korkeus 11 m. Edessä on kapeat portaat, joita reunustavat ihmishahmoiset kannattimet.

Ensin tutustutaan kaivosalueeseen nimeltä Latomia del paradiso, josta louhittiin liuskekiveä kaupungin erilaisiin rakennuskohteisiin 500-luvulta eKr. alkaen. Yksi kohta kaivosalueella jätettiin kaivamatta. Se oli kivitoppa, jonka huipulta valvoja piti silmällä työtä kuin keskitysleirin vartija ikään.

 Kreikkalaisen teatterin ylätasolta näkyy samainen ”valvontatorni”. Kreikkalaisella ajalla kaivosmontun päällä oli itse asiassa kansi eli kaivaminen tapahtui maan alla. Katos romahti maanjäristyksessä vuonna 1693. Sen jälkeen vasta montusta tehtiin paratiisi kasveineen.
Taustalla olevassa rinteessä näkyy ylös kaivettua uraa. Siellä oli paimenia lammaslaumojensa kanssa. Täällä teatterin vieressä seisottiin aidan takana, koska pudotusta kaivoskuiluun oli jonkin verran. Maan alle muodostui yksi 23 m korkea ja 65 m syvä kaivoskuilu, joka tunnettiin nimellä Dionysiuksen korva (l’Orecchio di Dionisio; Dionysius toimi aikanaan – 432-367 eKr. - Syrakusan tyrannina). S:n muotoinen onkalo tunnetaan erinomaisesta akustiikastaan. Alun perin onkalo kaivettiin Syrakusan vesivarastoksi. Vuoden 1693 maanjäristyksen jälkeen kuilua ei voinut enää käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen. Dionysius piti kuilua poliittisten vankien vankilana. Kuilun hyvä kuuluvuuden takia vankien jutut kaikuivat urkkijoiden korviin. Dionysius sai vihiä vaarallisten vankien suunnitelmista ja osasi ryhtyä varotoimiin.

 

Tässä (yllä vasemmalla) ollaan matkalla Dionysiuksen korvaan. Toisen teorian mukaan kuilua ei ole kaivettu, vaan se on syntynyt itsestään virtaavan veden vaikutuksesta. Kyseessä on kanjoni. Opas huuteli onkalon suulla ja ääni kaikui moninkertaisella voimalla. Samaan aikaan meidän kanssamme tuli kuiluun suuri joukko koululaisia, jotka jatkossa pitivät huolta siitä, että onkalossa riitti meteliä. Ilman akustiikkaakin olisivat äänenvoimakkuudet tuntuneet olevan ”kaakossa”. Onkalo palveli aikanaan myös teatteria. Joissakin teatterikohtauksissa saatettiin kuulla mahtavaa jylyä, Jumalan ääntä, joka tuli tästä onkalosta.

Matkalla kohti teatteria kuljettiin varjoisassa lehdossa, jossa kasvoi mm. trumpettikukkaa. Kaunis kukka on hyvin myrkyllistä. Kun kukan uutetta tahallaan tai vahingossa sipaisee käteensä, ei kannata kohta pyyhkiä kädellä silmiään. Seurauksena on näet sokeus.

Polun varrella kasvaa maan tasalla acanthus-kasvin lehtiä. Acanthus tunnetaan korinttilaisissa pylväissä käytettynä koriste-elementtinä.

Tästä näkyy teatterin katsomoa, ja esiintymislavaa sekä taustalla merta ja Syrakusan kaupunkia.  Auditorion leveys on 138 m, rivejä 67, jotka ovat jakaantuneet 10 blokkiin; jokaisen blokkiin on omat kirjaimilla merkityt portaikkonsa niin kuin nykyisissäkin teattereissa. Auditorion alla ja vierellä on käytäviä. Roomalaisajalla vanhat käytävät saivat väistyä, että katsomoon saatiin enemmän tilaa. Näyttämöaluetta laajennettiin roomalaisajalla. Näyttämön molemmin puolin sijaitsivat muinoin jättiläismäiset pylväät. Näyttämön etuosassa oli Dionysiokselle omistettu muistomerkki, jonka ympärillä kuoro liikkui, lauloi ja tanssi. Kaiken kaikkiaan antiikin aikana teatteri oli monin verroin monipuolisempi kuin mitä nykyisistä raunioista voi päätellä. Erityisesti Hieron II laajensi teatteria 3. vuosisadalla eKr.

Amfiteatterilla pidetään toukokuussa muinaisen kreikkalaisen teatterin festivaalit. Ovatkohan juhlavalmistelut jo käynnissä?

Hyppäsimme taas bussiin. Matka Ortigian saarelle olisi ollut kävellen pitkän ja aikaa vievä. Bussi piti tosin jättää jo kilometri ennen saarelle johtavaa siltaa. Saarella bussit eivät mahdu kulkemaan kapeita katuja.

Merja on saapunut saarelle johtavalle Pyhän Lucian mukaan nimetylle sillalle. Santa Lucia on kuuluisa sisilialainen neitsytmarttyyri, joka oli kotoisin Syrakusasta. Sillan ylitettyämme opas alkaa selostaa, että tässä on kaksi satamaa, sillan eteläpuolella suuri satama ja pohjoispuolella pieni. Sillan toisella puolella näkyi kelta-punainen Sisilian vaakuna, joka muistuttaa hindujumalaa monine raajoineen. Lippu esittää ihmistä, raajat kolmiospiraalissa, (siivellistä) medusan (Gorgon - hirviönainen) päätä, päästä tulee ulos kolme vehnän tähkää. Kolme taivutettua jalkaa kuvaa oletettavasti Sisilian kolmion muotoista maakuntaa, saaren kolmea kulmaa. Lippu tuli itse asiassa käyttöön vasta vuonna 2000. Punainen väri edustaa Palermoa, keltainen Corleonea, joka oli keskiajalla maineikas maanviljelyskaupunki. Nämä kaksi kaupunkia liittoutuivat ranskalaista Anjou-suvun hallintoa vastaan. Sisiliasta tuli kuningaskunta. Sisiliasta käytettiin nimeä trinacria eli kolmikulma.

Sillan pohjoispuolella on myös Postin aukio. Marssimme peräkanaa kohti rantakatua, joka näyttä puistokadulta. Sitä peittää leikattu puurivi, joka luo oksistokadun. sitten edelleen rantakatua, joka oli puuston peittämän rantakadun yläpuolella.

Etusivu    Seuraava