1.    Naxos 1

2. Naxos 2

3. Taormina 1

4.  Taormina 2

5. Taormina 3

6.    Etna

7.    Catania 1

8. Catania 2

9. Syrakusa 1

10. Syrakusa 2

11. Noto 1

12. Noto 2

13. Messina 1

14. Messina 2

 

 

 

 

Taormina 2

 

Duomoaukion lähde

Tämä on Taorminan tunnuskuva, upea barokkityylinen suihkulähde (vuodelta 1635) tuomiokirkon aukiolla. Suihkulähde on marmoria. Lähdettä reunustavat askelmat muodostuvat kolmesta samankeskisestä ympyrästä. Lähteen neljällä sivulla on kullakin pienet pylväät, jotka tukevat lähdettä. Mytologiset ponit katsovat altaisiin päin ja niiden suusta virtaa vesi. Itäinen allas on muita suurempi, se on toiminut eläinten juoma-altaana. Lähteen keskitolpassa on pieni kahdeksankulmainen allas, joilla lepää lapsienkeleitä ja kolme hyljettä. Kolme mytologista, Tritonia (Poseidonin poikaa) muistuttavaa hahmoa kannattelee ylempää pikku allasta käsivarsillaan, jotka ovat ristissä pään yläpuolella. Altaan yllä on hedelmäkori, jonka päällä on Taorminan vaakuna. Tavallisesti vaakunassa on kuvattu maskuliininen kentauri, mutta tämä on naispuolinen.

Pyhän Nikolauksen katedraali (San Nicola) on vaatimattoman oloinen. Kirkon rakensivat Hohenstaufenit 1200-luvulla.  Kirkko rakennettiin 1400-luvulla keskiajalta peräisin olevan kirkon raunion päälle. Rakennusta paranneltiin 1400-1600-luvuilla moneen otteeseen. Rakennuksessa keskiaikaiset piirteet yhdistyvät myöhempiin kerrostumiin. Rappaamaton hammaskattokoristeinen julkisivu on alkuperäinen. Barokkityylinen pääovi lisättiin julkisivuun vuonna 1636. Pääoven yläpuolella on medaljonkikoriste, ylhäällä ruusuikkuna ja seinässä kaksi suippokaarista ikkunaa. Suuret pylväät suippokärkisine holvikaarineen erottavat kolme laivaa. Sisätilaa koristavat monet 1400-1500-lukujen taideteokset. Osallistuimme sunnuntaina tuomiokirkon messuun, mutta messun aikana en ottanut kuvia. Messu alkoi prosessiolla, johon osallistui papin lisäksi joukko alboihin vaatetettuja messutyttöjä ja –poikia sekä muutama maallikko. Pappi asettui istumaan alttarin takana olevaan piispanistuimeen ja hänen molemmille puolilleen astuivat messuavustajat (tytöt ja pojat), jotka mm. lukivat päivän lukukappaleita. Naiskanttori soitti jotain kosketinsoitinta pylvään takana. Virsien sijasta laulettiin Taizé-tyyppisiä kertosäkeitä. Messua saattoi seurata käsiohjelmasta, joka oli tarpeen, koska liturgia oli papin ja seurakunnan vuoropuhelua ja messussa oli useita yhteen ääneen lausuttavia osia, kuten synnin- ja uskontunnustus. Esirukoukseen yhdyttiin laulettavalla kertosäkeellä. Kirkko oli lopulta ihan täynnä väkeä, niin että kaikki eivät tainneet mahtua istumaan. Kirkon etuosassa oli joukko nuoria ja lapsia, joille pappi kohdisti opettavan saarnansa. Pappi kysyi välillä kuulijoilta vastausta joihinkin kysymyksiin ja piti näin huolta siitä, ettei kukaan unohdu omiin ajatuksiinsa. Pappi jakoi ehtoollista, siis vain ehtoollisleipää, alttarin edessä ihmisille, jotka lähestyivät häntä jonossa ja ottivat ehtoollisen vastaan seisten. Naismaallikko jakoi sivukäytävällä ehtoollista samalla tapaa. Koko kirkonmeno kesti ehkä tunnin.

 Pääalttarin etuosaa koristaa viimeistä ehtoollista kuvaava veistoskollaasi.

Sisätilaa koristavat lisäksi Gaginin koulun alabasterista veistämä Neitsyt Marian patsas ja bysanttilainen, ”ei käsin tehty”  ikoni Madonna ja lapsi. Madonna löytyi vanhasta lähteestä, johon se oli kätketty arabiaikana ryöstön estämiseksi. Tarina tosin kertoo, että kätkemisen tekivät enkelit, mistä syystä sitä kutsutaan ”ei käsin tehdyksi”. Öljymaalauksen päälle on tehty hopeinen suojalevy, riisa, jota on koristeltu kallisarvoisilla kivillä.

 

Tuomiokirkosta vähän matkan päässä sijaitsee 1400-luvulta peräisin oleva Catanian portti, jonka ulkopuoleisella seinällä on Aragonian vaakuna.


Tuomiokirkon aukiolle näkyy Catanian portin vieressä oleva barokki-ikkunoin koristeltu palatsi, joka tunnetaan nimellä Pyhän Stefanuksen herttuoiden palatsi (Palazzo Duchi di S. Stefano).

1300-1400-luvulla rakennettu palatsi edustaa Sisilian goottilaista tyyliä, jossa on myös arabivaikutteita; nämä tulevat esille friiseissä, vaakasuorissa koristereunuksissa, joissa vuorottelevat musta laavakivi ja Syrakusan vinoneliön muotoiset valkoiset kivet. Kaariholvein koristelluilla kaksoisikkunoilla on kolminkertaiset reunapunokset. Katon harja on kalanpyrstöhammastettu. Nykyään rakennuksessa järjestetään erilaisia taidenäyttelyitä, siviilivihkimisiä ja konsertteja.

 

Takaisin palatessa käymme syömässä Corso Umbertolta poikkeavalla sivukadulla. Ravintolan ikkunasta avautui hieno näköala laskeutuvaan rinteeseen ja merelle. Ruoka oli tarpeettoman kallista. Matkan varrella jäin näkemättä rinnakkaiskadulla sijainnut Naumachia, roomalaisajan urheilukenttä, josta on vielä nähtävissä osa pitkää tiilimuuria seinäsyvennyksineen. Alueella koulutettiin aikanaan nuoria roomalaismiehiä. 18 syvennystä sisältävässä punatiilisessä muurissa sijaitsi valtava suuri vesisäiliö, joka palveli sekä urheilijoiden että koko kaupungin vesihuoltoa. Emme myöskään nähneet alempana rinteessä olevaa San Domenicoa, viiden tähden loistohotellia, joka on aikaisemmin palvellut dominikaaniluostarina. Luostarin historia pohjautuu dominikaani veljeen nimeltä Damiano Rosso. Hän lahjoitti koko omaisuutensa dominikaaniveljestölle vuonna 1430. Keskiajalla luostari on Taorminan ainoa linna. Luostarin kappeli tuhoutui vuoden 1943 pommituksessa.

Emme liioin nähneet alempana rinteessä oleva kaupungin puutarhaa, Villa Comunale, joka on saanut nimensä herttua Cesaròsta. Alueella on tiheä kasvillisuus ja tyypillinen välimerellinen puisto. Oliivipuiden lisäksi puistossa on monia harvinaisia, kauniita ja arvokkaita puulajeja. Siellä on myös pari pagodan tyylistä arabeskimuotoiltua tornia. Ne rakennutti englantilainen aatelisnainen Florence Trevelyan, joka halusi tarkkailla lintuja näistä lintutorneista.

 

Sitten palataan Corso Umberton alkupäähän, jossa sijaitsee Vittorio Emmanuele II aukio.

Aukiolla on Palazzo Corvaja (kuva alla vasemmalla), Taorminan upein rakennus 1400-luvulta, alun perin se oli arabialainen torni. Palatsin vanhin osa rakennettiin arabiajalla, 1000-luvulla, tukemaan kaupungin puolustusjärjestelmää. Arabien tekemää Kaaban kiveä muistuttavaa tornia laajennettiin 1200-luvulla, ja 1400-luvulla rakennettiin kokonaan uusi siipi Sisilian parlamentin istuntoja varten. Palatsi nimettiin Corvajan vanhan aatelissuvun mukaan. Arkkitehtuurissa on vaikutteita niin arabi- ja normannityylistä kuin goottilaisestakin tyylistä. Karun näköisen julkisivun yllä on hammaskatto. Ikkuna on kolmikaarinen. Seinä on koristettu liuske- ja laavakivillä. Pihan portaat vievät piano nobileen, juhlahuoneistoon, jossa kokoontui Sisilian parlamentti vuonna 1411 ja jossa Navarran kuningatar Blance puolisonsa kanssa asui lyhyen ajan. Portaiden korkokuvat esittävät Eevan syntymää ja Perisyntiä. Jotkut huoneet ovat auki matkailijoille, sillä palatsissa toimii Sisilian taiteen ja kansanperinteiden museo. Siellä on esillä keramiikkaa, puuveistoksia, kärryjä ja ompelutöitä Nykyään palatsin pohjakerroksessa on turistitoimisto.

Palatsin vieressä on Pyhän Katariinan kirkko (Santa Caterina, Katariina Aleksandrialaiselle pyhitetty kirkko). Kirkko rakennettiin 1600-luvun puolivälissä roomalaisen teatterin Odeionin raunioiden päälle. Odeion löytyi sattumalta 5.6.1892, kun seppä Antonio Bambara oli kaivamassa maata Pyhän Katariinan kirkon takana. Kenelläkään ei ollut ollut edes aavistusta Odeionista. Sepän kuokka osui punaiseen tiileen. Vuoden kuluttua alkoi arkeologinen kaivaustyö. Odeion muistuttaa muuten kreikkalaista teatteria, mutta se on pienempi ja avautuu koilliseen päin. Odeionista, kreikkalaisesta pienestä teatterista on jäljellä vielä muutama penkkirivi. Teatterin rakensivat roomalaiset, kun Taorminasta tuli roomalainen sotilassiirtokunta 21 eKr. Keisari Augustus Octavianuksen aikana. Tässä on sijainnut kaupungin vanha keskus, arabialainen (tai bysanttilainen) nekropolis, tuhkauurnahautausmaa, joka on perustettu 900-1000-luvuilla. Uurnakolot sijaitsevat symmetrisesti päällekkäin. Nekropoliksen alue ulottuu kaupungin muurien ulkopuolelle P. Pietarin kirkolle asti.


Taorminan kuuluisin nähtävyys on Il Teatro Greco, 300 eKr. rakennettu, osittain kallioon kaiverrettu upea kreikkalainen teatteri. Roomalaiset laajensivat ja muokkasivat teatteria 200-luvulla ja järjestivät siellä mm. gladiaattorinäytöksiä. Teatterissa esitettiin Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideen tragedioita sekä Aristofaneen komedioita. Teatteriin mahtui 5400 katsojaa. Nykyisin siellä järjestetään kesäkuukausina Taormina Arte –tapahtuman esityksiä ja kesäkuussa vuosittaiset filmifestivaalit.

  

 

 

Katsomosta avautuu unohtumattoman kaunis näkymä Etnalle, Naxokseen ja Castelmolaan, joka on vuorella oleva kaupunki. Alueella on pieni oliivilehto, jossa pinjatkin näyttävät viihtyvän.

 

 

Teatterin ylätasanteelta näkyvät Spisonen, Mazzeon ja Lettojannin hiekkarannat sekä Isola Bella, Taorminan juurella olevaa viehättävää pikku saari ja sen pohjoispuolella oleva St. Andrean niemi. Circonvallazzione-kadulta pääsee nousemaan polulle, joka vie Madonna della Rocca –kukkulalle.

 

 

 

 

 

 

Etusivu    Seuraava