Wuchale  

1. Koremash 2. Debre Birhan ja Ankober 3. Debre Sina ja luostarit
4. Kombolcha ja Dessee 5. Haiq ja Wuchale  

1 Koremash

Pohjois-Etiopia meinasi meiltä jäädä melkein kokonaan näkemättä 10-vuotisen lähetystyökautemme ajalla. Eipä varmaan muuten olisi tullut lähdettyäkään edes jonkinmoiselle pohjoiseen suuntautuvalle visiitille, ellemme Addiksessa olisi kohdanneet Wollon työalueella toimivaa amerikkalais-suomalaista avioparia, Jerry (Gerald) ja Maija Carlssonia, jotka olivat aiemmin olleet työssä Tansaniassa. Kuva Carlssoneista Addiksessa. Pohjoisessa, Wollo-Tigren synodi, muodostettiin 1959. Siihen kuului kolme seurakuntaa, Adua, Dessie ja Addis Abeban kansainvälinen seurakunta. Vuodesta 1957 alkaen työtä tällä alueella tuki Amerikan luterilainen lähetys (ALM).

Calssonit antoivat meille ohjeeksi, että liikkeelle on lähdettävä kuudelta aamulla. Matka vie täydet kaksitoista tuntia. Me taisimme lähteä vasta seitsemältä ajatellen, että ajamme sen verran lujaa vauhtia. Mutta vaikea ajaa lujaa, kun auto tärisee kuin horkassa. Tie oli monin paikoin italialaista nupukivitietä, jossa tärisi niin, ettei olisi ihmetellyt, vaikka renkaat olisivat irronneet pulteistaan. Carlssoneille oli kerran meinannut käydä niin, vai liekö kävi? Vuoristoisessa jyrkänteessä ei tiedä hyvää renkaan irtoaminen, jos muutenkaan. Matkamme tapahtui syyskuussa 1970. Pääsimme perille Wuchaleen vasta pimeän laskettua.

Koremash

Addis Abeban ja Debre Birhanin välillä on monta paikkaa, jossa voi poiketa päätieltä katsomaan Awashin laakson maisemia. Yksi parhaita paikkoja on Koremash, joka sijaitsee85 km Addiksesta, 12,5 km päässä valtatieltä kuivan ajan tietä. Me emme siellä poikenneet enkä edes tiennyt kyseisen kylän olemassaolosta tai merkityksestä mitään. Jälkiviisaudella todettakoon, että Koremash on pieni amarakylä, joka levittäytyy kallion laelle tarjoten hienot näkymät Afarin alangolle ja Awashin rotkolaaksoon. Keisari Menelik II isä, kuningas Haile Melakot valitsi tämän paikan tukikohdakseen ja ammusvarastonsa paikaksi, missä tehtävässä se palveli aina vuosisadan vaihteeseen asti. Tusinan verran kivirakennuksia, 15 m pitkiä, 5 m leveitä ja 3 m korkeita, ovat sijainneet paikalla 150 vuoden ajan, mutta niitä pidetään kunnossa. Joissakin rakennuksissa on vaikuttavat sypressikatot, joiden päällä ammusvarastoja pidettiin. Italialaiset käyttivät paikkaa hallintokeskuksena ja sotilaskäytössä; nykyään se on hallituksen aktiivisessa käytössä. Yhdessä rakennuksessa on kivipaasi, jossa lukee Forttino Botteco; se oli nimi, jonka italialaiset antoivat Koremashille. Paasissa on yksityiskohtaiset tiedot italialaisesta sotilasprikaatista. Kuva: Maisema Jeltistä, Bulgasta. Pyhän Yrjön kirkko kuvassa keskellä Warka -puun (fiikus) takana.

Seuraava    Etusivu