Mitä opimme pandemiasta? 

 
Laura Kallatsa & Jonna Ojalammi (toim.): Kokemuksia, käytäntöjä ja kohtaamisia. Koronapandemia eksistentiaalisena, eettisenä ja uskonnollisena kysymyksenä. Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura 2023. 240 s. 

 
Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran vuosikirja kokoaa covid-19- eli tuttavallisemmin koronapandemian esiin nostamia filosofisia, lääketieteellisiä ja teologisia kysymyksiä. Diakonia-ammattikorkeakoulun johtaman etäyhteyksin toimivan verkoston toimesta kehiteltiin koronatutkimusta. Kokouksiin osallistui tutkijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Kirkon tutkimus- ja koulutus -yksiköstä sekä Kirkkohallituksesta. Teologian ja uskonnontutkimuksen näkökulmaa edustava kirja mahdollistaa pandemian eksistentiaalisten, eettisten ja uskonnollisten merkitysten tarkastelemisen. Kirja sisältää kolme osaa, joista ensimmäinen käsittelee koronapandemian kontekstissa yksilön ja yhteisön kriisiä. Ensimmäinen artikkeli käsittelee empiirisessä artikkelissaan eksistentiaalista haavoittuvuutta. Seuraavassa kahdessa artikkelissa pandemiaa lähestytään uskonnonfilosofian näkökulmasta. Sami Pihlström kysyy, miten ihmisarvo näyttäytyy pandemiaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan koronapandemiaa länsimaisen elämänmuodon kyseenalaistajana. Referoidakseni vain Pihlströmin näkemyksiä totean, että hän korostaa vastuullisen näkökulman omaksumista ja hyväuskoisesta optimismista luopumista. Artikkelissa arvioidaan koronasta käytyä keskustelua eettisesti erityisesti toisen ihmisen, siis koronakärsimyksen uhrin ihmisarvon kunnioittamisen näkökulmasta. Tapamme sivuuttaa toisen ihmisen kärsimys vertautuu teologisessa ja uskonnonfilosofisessa kontekstissa teodikeoiden pyrkimykseen oikeuttaa tai perustella maailmassa ilmenevä paha. Korona-ajan tapamme suhtautua toisiin ihmisiin osoittautuvat sekulaarin teodikea-ajattelun ilmentymiksi.  

Kirjan toisessa osassa keskitytään pandemia-ajan kokemuksiin Suomen evankelisluterilaisessakirkossa ja ortodoksisessa kirkossa. Näyttää siltä, että ortodoksisessa kirkossa koetaan etäyhteydet ongelmallisemmiksi kuin luterilaisessa kirkossa. Ortodoksisessa uskonelämässä kirkkotilan näkö- ja tuoksuaistimukset ovat niin oleellisia, että ruudun kautta kotisohvalta seurattu liturgia tekee katsojasta ulkopuolisen seuraajan eikä varsinaista osallistujaa. 

Kirjan kolmas osa keskittyy työhyvinvointiin pandemia-aikana hengellisessä työssä. Osiossa käsitellään yhdessä artikkelissa hengellisen työn työntekijöiden hyvinvointia ja seuraavassa erityisesti kirkkomuusikoiden työroolia ja hyvinvointia. Kirjan viimeseissä artikkelissa suunnataan katse tulevaan: mitä on hyvä työelämä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että kirkon työntekijöistä diakoniatyöntekijät ja kanttorit olivat eniten stressaantuneita pandemian aiheuttamista ongelmista. Toisaalta kaikilla työntekijäryhmillä oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Näyttää siltä, että kokemuksen vaikutta merkittävästi, mihin transformationaalisuuden asteeseen henkilö asemoitui. Tansformationaalisuus on nykyaikainen johtamisen viitekehys. Korkeasti transformatiiviset johtajat kokivat pandemia-ajan kevyempänä ja olivat valmiimpia kehittämään omaa johtamistapaansa vastaamaan kirkon merkityksen ja työn muutosten esittämiin haasteisiin. 

Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat pohtia pandemian vaikutusta ihmisten kokemuksiin, kohtaamisiin ja käytäntöihin. 

Koronapandemia sai seurakunnissa aikaan ennen näkemättömän digiloikan, kun yhteen kokoontumiset oli kielletty tai ainakin osanottajamäärältään rajoitettu. Useimmissa seurakunnissa jumalanpalvelukset ja muut seurakuntatilaisuudet opeteltiin striimaamaan, jolloin seurakuntalaiset saattoivat osallistua tilaisuuteen verkon välityksellä kotisohvalla näyttöpäätteidensä kautta. Ne seurakuntalaiset, joilla ei ollut tietokonetta tai jotka vieroksuivat sen käyttöä, jäivät yksikseen vaille minkäänlaista jumalanpalvelusyhteyttä. Tottuneelle tietokoneen käyttäjälle etäyhteys antoi mahdollisuuden surfata ympäri Suomen Siionia tutustumaan eri seurakuntien jumalanpalveluselämään. Sakramenttiyhteyttä ei kuitenkaan voinut etänä saavuttaa. Digiloikasta on tullut nyttemmin jossain määrin pysyvä ilmiö. 

Etusivu    Kirja-arvioinnit