Nunnan avioliitto munkin kanssa

Ursula Koch: Katharina Luther. Nainen, joka uskalsi elää. Perussanoma 2024. 216 s.

Naiset jäävät usein taka-alalle, varsinkin patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Mutta sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Vaikea arvioida, kuinka paljon Lutherin menestystä auttoi se, että hän meni naimisiin entisen nunnan Katharina von Boran kanssa. Ursula Koch ei tunnu esittävän väitettä eikä sen perusteluja. Hän vain kuvaa 10-vuotiaana lapsena luostariin luovutetun naisen elämää, joka yllättäen johti avioliittoon varsinkin jälkimaineeltaan kuuluisan reformaattorin kanssa.

Keskiajalla elettiin voimakkaan luostarikulttuurin aikaa. Katharinan äidinpuoleinen täti oli luostarin abbedissana. Siellä asui myös isän sisar Magdalena von Bora. Pienelle tytölle luostari antoi turvallisen elinpaikan. 16-vuotiaana tyttö antoi nunnalupauksen, mikä tarkoitti elinikäistä selibaattia ja sitoutumista luostarin elämään. Tytöllä ei tainnut olla valinnanvaraa. Varsinaisena päättäjänä oli tytön koti, jossa tytöllä ei ollut käyttöä. Satuttiin kuitenkin elämään aikaa, jolloin yksi katolinen munkki oli noussut kirkkonsa toimintatapojen arvostelijaksi. Ihan tavallinen munkki hän ei ollut, vaan korkeasti oppinut sekä niin sanotusti kantapään kautta luostarielämään perehtynyt. Niin kuin kaikki tietävät, erityisesti anekauppa oli herättänyt munkissa suurta ärtymystä. Hän rohkeni nousta vastustamaan epäraamatulliseksi ja uskon perusteita horjuttavaa käytäntöä vastaan. Monia muitakin katolisen kirkon käytäntöjä teki mieli vastustaa, kuten koko luostarilaitosta ja pappien selibaattia vastaan. Reformaattori esitteli omia näkemyksiään kirjoitelmissaan, joissa hän hyödynsi kirjapainotaitoa niin, että hänen painotuotteensa levisivät kaikkialle, myös Nimbschenin nunnaluostariin. Reformaattorin kirjoitukset olivat kiellettyä luettavaa, mutta luostarin asukkaissa mielenkiintoa herättävää. Reformaattori Luther ryhtyi myös käytännön toimenpiteisiin auttaakseen nunnia pakenemaan luostarista, mikäli he kokivat luostarilupauksensa harkitsematta ja ymmärtämättä annetuksi. Niinpä pääsiäisyönä 1523 muuan torikauppias luostarissa asioidessaan otti vankkureihinsa yhdeksän nunnaa (Luther.de -lähteen mukaan yksitoista) ja salakuljetti heidät vapauteen. Muutaman päivän kuluttua he olivat Wittenbergissä, jossa Katharina sai asuinpaikan kaupunginkirjurin luona tai taidemaalari Lucas Cranachin talossa. Nunnille annettiin mahdollisuus avioitua; sinkkuna elämisen vaihtoehtoa ei siihen aikaan ajateltukaan. Katharinallekin löytyi sulhaskandidaatti, mutta hänen vanhempansa eivät hyväksyneet morsianehdokasta. Nuorukainen taisi myös olla huikentelevainen, joten parempi niin. Toisia kandidaattejakin nunnalle löytyi, mutta ne menivät bänks. Jäljelle jäi itse reformaattori, jolla oli myös aviopuoliso haussa. Munkin ja nunnan avioliitto herätti kaupunkilaisissa ivapuheita. Heitä pidettiin uskosta luopuneina ja muutenkin asia oli katolilaisen tapakulttuurin vastainen. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli lapsuusiässä. Olot olivat kurjat - siis levottomat. Reformaatio aiheutti myös törmäyksen keisari- ja ruhtinasvallan välille. Syntyi talonpoikaiskapina ja viimein Schmalkaldenin sota. Rutto esiintyi vuosikymmenen välein ja niitti kuolemaa. Maakreivi Philipin kaksinnaiminen sai Lutherin hyväksynnän, mikä herätti paheksuntaa.

Lutherin perheessä oli omien lasten lisäksi monia hoidokkeja ja talo täynnä muita vieraita. Katharinan (tuttavallisemmin Käthe, humoristisessa mielessä Käthe-herra) osana oli perheen taloudenhoito ja emännöiminen suurperheessä, johon kuului myös Wittenbergin yliopiston opiskelijoita. Tilat Mustaksi luostariksi kutsutussa rakennuksessa olivat kyllä tilavat, mutta kylmät ja vetoisat.

Kirja kertoo hieman fragmentaarisesti Katharinan sekä hänen kuuluisan puolisonsa elämästä. Esille tulee myös kirkkohistoriasta tuttuja nimiä, kuten Philip(pus) Melanchton ja Bugenhagen, reformaation historiasta tunnetut nimet. Tanskan kuningas Kristian II oli maanpaossa Wittenbergissä. Taidemaalari Cranach puolestaan oli Saksan tunnetuimpia taiteilijoita. Reformaation historia tämä kirja ei pyri kutenkaan olemaan. Se vain näyttäytyy taustalla, mutta se on varsinainen syy kirjan kirjoittamiseen, koska Catharina sattui olemaan juuri suuren reformaattorin vaimo. Osa kirjan kerrontaa on luonnollisesti fiktiivistä kuvailua maineikkaan miehen ja hänen vaimonsa kotielämästä. Katharinan osuutta ei paisutella, mutta kerrotaan perhe-elämään kuuluvista ongelmista, joihin hengenmieskin on osallinen perheen perustettuaan. Mies oli poikkeuksellisen kiireinen ja vaikeiden tehtävien edessä. Hän oli suoranaisessa hengenvaarassa niin kuin tosin sodan aikana koko perhe.

Kirja antaa hyvän kuvan myöhäiskeskiajan ja uuden ajan taitteen elämästä Saksassa. Lukijan on ehkä vähän vaikea pysyä kärryillä, ellei vähän vilkaise vaikkapa kouluaikaista kirkkohistorian kirjaansa muistaakseen reformaatioon liittyviä nimiä ja tapahtumia. Lyhyt nettiesittely löytyy sivulta Luther.de – Katarina von Bora.

Kirja vie tapahtumien keskelle ikään kuin lukija eläisi 1500-luvun Wittenbergissä. Ei tämä mikään romanttinen viihdekertomus ole, vaan naturalistinen kuvaus ajasta, jolloin tiede ja taide oli hyvin kehittynyttä, mutta ihmisten elämä hyvin yhteisöllistä. Paavi ja keisari pitivät ihmisiä tiukassa otteessa. Aikakausi oli kuitenkin vaihtumassa.

Etusivu    Kirja-arvioinnit