Heimo Lipiäinen: Virsimuistoja. Herättäjäyhdistys 2021. 70.s.
Lähetyskurssitoverini ”Heme”
on julkaissut virsiin liittyviä muistojansa, jotka muistuttavat seurapuheita.
Virrethän tarjoavatkin papille erinomaisen inspiraation puheelle. Näitä nöyriä
omakohtaisia puheita on mukava lukea. Muistoja on kotideudulta Lappeelta,
oppikoulusta ja lukiosta Lappeenrannassa, körttikodista opiskeluajalta ja
lähetyskurssilta sekä tietenkin Savonlinnan, Joutsenon, Puumalan ja
Savitaipaleen seurakunnista, joissa Heme on palvellut pappina. Virret ovat
tulleet tutuiksi jo lapsuudesta, olisivatko Siionin virret etupäässä
körttikodissa asumisen myötä. Seurakunnissa ovat molemmat laulukirjat olleet
käytössä kuin myös Lähetysseuran julkaisemat Hengelliset laulut ja virret,
joissa on vaikutteita anglosaksisista herätyksistä. Siionin virret ovat
pietistisiä virsiä, jotka ovat peräisin samalta suunnalta kuin virretkin.
Herätysliike on kuitenkin saanut Suomessa hyvin kotimaisen leiman ja osa
virsistä sävelmineen ovat ihan kotikutoisia. Yksi Siionin virsi on ainakin yhden
säkeistönsä myötä kirjoittajan itse muokkaama viimeiseen Siioninvirsi -laitokseen.
Heme onkin taitava kirjoittaja, jolla myös runosuoni sykkii.
Lähetyskurssiaikana Heme sairastui. Hän kertoo nöyrästi mutta ei itsesääliä pursuen katkeruudesta puhumattakaan. Hän on oppinut osaansa tyytymään. Eikä sairauskaan ole sittemmin papinviran hoitoa ole haitannut. Päinvastoin kuulijan on helpompi ottaa oppia kipujen mieheltä, joka osaa samaistua kärsivien ja niiden osaan, joilla elämä ei ole sujunut toivotun käsikirjoituksen mukaan.
Esiteltävinä on 33 virttä, jotka ovat suurelta osin tuttuja harvemminkin kirkossa käyvälle seurakuntalaiselle.