Kuvaraamattu seinillä
Pappeja, piruja, pyhimyksiä. Maarian kirkon keskiaikainen kuvamaailma. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2022. 51 s.
Kirjaksi tätä ei nyt voida sanoa, mutta täyttä asiaa. Maarian seurakunnassa on ryhdytty töihin ja koottu keskiaikaisen kirkon seinämaalausten tarinat opaskirjaksi, joka palvelee muutettavat muuttaen myös muihin keskiaikaisiin kirkkoihin tutustumista.
Meillä oli vuonna 1964 teologian
opintonsa aloittaneiden kurssikokous Turun Kristillisellä opistolla. Kokouksen
päätösmessu pidettiin Maarian kirkossa. Ei ehkä olisi tullut lähdettyä Maarian
kirkolle ilman näin hyvää syytä. Omat valokuvani kirkosta jäivät vähäisiksi,
koska en kehdannut häiritä messua kuvien otolla. Messun jälkeen oli kiire
yhteiskuvaan ulos ja saman tien takaisin opistolle. Onneksi oli tätä kirkon
esitettä myytävänä 2 euron hintaan. Esitteen on suunnitellut seurakunnan
valitsema viiden hengen työryhmä. Tekstin kirjoitti Tytti Issakainen,
kuvat on ottanut Timo Jakonen ja piirrokset laatinut Erkki Kiiski.
Räntämäessä on ollut seurakunta jo 1200-luvulla ja (puu)kirkkoja jo samalta vuosisadalta alkaen. 1400-luvulla koitti Varsinais-Suomessa kivikirkkojen rakentamisen kulta-aika. Elettiin piispa Maunu II Tavastin aikaa. Kymmenkunta kirkkoa oli tekeillä, kaikki osapuilleen samaa tyyliä, runkohuone, sakasti ja asehuone, mahdollisesti kellotornikin kivestä, harjakatto. Ensiksi valmistui yleensä sakasti. Maalaukset tehtiin tietysti viimeiseksi. Katoliseen tapaan maalausten oli määrä peittää kaikki seinät ja sisäkaton. Maalaukset muodostivat eräänlaisen köyhien Raamatun, Biblia pauperum. Kansa oli suurelta osin lukutaidotonta. Kuva puhui enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvat olivat Raamatun kertomusten kuvitusta, joka palveli hyvin opetusmateriaalina kirkollisessa opetuksessa.
Maarian kirkon maalaukset on tehty el secco -tekniikalla. Sanan merkitys on selitetty ja maalivärien valmistus. Maalarit olivat todennäköisesti kirkon rakentajia, mikä säästi rakennusprojektin kustannuksia. Ulkomaalaiset ammattimaalarit olisivat olleet taitavia, mutta olisivat nostaneet kustannuksia. Kuvat on siis toteutettu primitiivisellä tyylillä, mikä tarkoittaa kömpelösti piirettyjä tikku-ukkoja. Kun osa kuvista olivat vielä pelottavan näköisiä tai suoranaisesti sopimattomiksi katsottuja, niitä peitettiin häveliäisyyssyistä. 1400-luvun puolivälissä tehdyt maalaukset peitettiin 1700-luvun lopulla. Ne kuitenkin näkivät taas päivänvalon vähitellen vuosina 1908-1909 ja 1983-1984 tehdyissä restauroinneissa.
Maarian kirkon kuvasto on erikoisuudessaan omaa luokkaansa. Holveihin on maalattu muun muassa viisi hansalaivaa, Maarialle tyypillisiä ristejä, jatulintarhoja ja pyhimysten kuvia. Maalaukset tarjoavat jännittävän matkan keskiaikaiseen arkeen ja uskoon – ne kertovat muun muassa aikansa arjesta, pyhimysten elämäntarinoista ja yhteyksistä Hansakaupunkeihin. Maarian kirkon esineistä arvokkaimmat ovat puinen alttarikaappi ja ristiinnaulitun kuva. Salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1876 tuhoutui kirkon ullakolla säilytetyt 18 keskiaikaista puuveistosta. Kirkossa on myös joitakin nykyaikaisia kuvia, kuten alttarilasimaalaus Taivaaseen astuminen (1994), jonka on maalannut 1970 -luvulla Maarian seurakuntaa palvellut kurssitoverimme Hannu Konola.
Esite sisältää kaksi merkittävää kokoaukeamakuvaa. Ensimmäinen on Ajasta aikaan -yhteenveto Maarian historiasta, kirkkohistoriasta ja yleisestä historiasta, muista aikajanalla rakennetuista kirkoista ja rakennustyyleistä. Toinen on viimeisellä aukeamalla oleva numeroitu luettelo seinämaalauksista ja seinä/kattokartta, jossa kuvien paikat on osoitettu numeroituina. Luettelossa on merkitty 45 kohdetta. Edellisellä aukeamalla on myös luettelo kirkon esineistöstä ja kirkon pohjapiirros, johon esineiden paikka on merkitty kirjaimin. Esineistöä ei kuitenkaan ole esitelty kuvin. Sitähän ei esitteen nimikään edellytä, koska puhutaan vain kuvamaailmasta.
Esitteen kansikuva on hyvin provosoiva. Se esittää pappia ja pirua, jotka risti erottaa toisistaan. Taustalla näkyy kaksoisvalotettuna sisäkuva kirkosta. Kansikuvan reuna tuo hauskasti esille kirkon holviruoteen.
Vaikka kovastui kehuin kuvakielen arvoa verrattuna puhuttuun sanaan, täytyy myös mainita, että kuvakin vaatii selitystä. Edes Raamattunsa tunteva nykyajan ihminen ei taida ymmärtää symbolista kuvakieltä ilman asiantuntevaa selitystä. Osa kuvista jää myös mysteereiksi, joihin vastauksen tietää vain kuvittaja itse. Nykyaikainen kuvakielen tulkitsija voi arvailla, että tämä on kai soturi tai sitten itse piru. Pirun maalailu seinälle on nykyään muotoutunut fraasiksi, jonka alkuperä löytyy keskiaikaisista kirkoista. Moni luullee, että papin puhe on nykyäänkin pirujen maalailua seinille.
Museovirasto on määritellyt Maarian kirkon ja pappilan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Suomen varhaiskulttuuri on kirkollista. Se on ilmaismuseo, joka pääsääntöisesti toimittaa yhä edelleen alkuperäistä tehtäväänsä, Jumalan valtakunnan rakentamista.