Islamin valtapeli Afrikassa

Danielle Miettinen: Afrikan tähdet. Salainen seurakunta jihadin varjossa. Marttyyrien Ääni 2023. 298 s.

Marttyyrien Ääni on järjestö, joka tekee työtä uskonsa tähden vainottujen hyväksi. Järjestön toiminnanjohtaja Hannu Lahtinen on toiminut islamista kristinuskoon kääntyneiden parissa lähetystyöntekijänä ja helluntailaisen lähetysjärjestö Fidan muslimityön koordinaattorina. Hän on kutsunut toimittaja Danielle Miettisen tutustumaan järjestön tekemään työhön Afrikassa. Matkasta saatujen kokemusten ja kohtaamisten pohjalta syntyi tämä kirja, jonka kirjastolaitos on luokitellut ryhmään 32.2 (aatteelliset vähemmistöt, ihmisoikeudet).

Kirjassa vieraillaan kolmessa Afrikan maassa, Keniassa, Etiopiassa ja Nigeriassa. Järjestön työn kohteina ovat muslimeista kristityiksi kääntyneet henkilöt. Kysymyksessä ei ole vain ja nimenomaan taistelu ihmisoikeuksien ja vähemmistöasemassa olevien henkilöiden puolustamisesta uskonvainoissa, vaan ennen kaikkea lähetystyö eli evankelioimistyö muslimien keskuudessa. Viime vuosikymmeninä muslimimaailmassa on syntynyt militantteja ryhmiä, joita voisi myös sanoa islamistisiksi terroristijärjestöiksi tai jihadisteiksi. Alun perin jihad on tarkoittanut jokseenkin samaa kuin kristittyjen kilvoittelu eli ihmisen sisäistä taistelua, jossa hän pyrkii noudattamaan Jumalan tahtoa ja luopumaan maailmallisista iloista. Jihadistit ovat ryhtyneet aseellisen taisteluun islamin levittämiseksi. Pyrkimyksenä on valloittaa alueita ja muodostaa niihin oma islamilainen kalifaatti, joka noudattaa islamilaista sharia-lakia. Islamin pääasiallinen vihollinen on demokraattisesti hallittu sekularisoitunut maa, jossa uskonto on ihmisen oma yksityisasia. Demokraattisten valtioiden tehtävän on taata kansalaisilleen uskonnonvapaus. Uskonnollisiin yhdyskuntiin voi kukin liittyä omasta vapaasta tahdostaan ja myös erota. Teokraattisesti hallitussa kalifaatissa ei voi vapaasti valita uskontoaan. On pakko kuulua uskonyhteisöön.

Keniassa islaminusko on levinnyt ennen kaikkea somalipakolaisuuden myötä. Somalia on perinteinen muslimivaltio, jossa kaikki kansalaiset kuuluvat syntymästään lähtien islamilaiseen uskonyhteisöön. Somalia ajautui poliittiseen sisällissotaan, mikä johtui Al-Shabaab -nimisen terroristijärjestön syntymiseen. Ryhmittymä aloitti vastarinnan alkuvuodesta 2007 Islamilaisten oikeusistuinten liiton kärsittyä tappion Etiopian tukemalle väliaikaishallitukselle. Keniassa Al- Shabaab pyrkii samaan pysyvää jalansijaa somalialaisten pakolaisten parissa. Nuorisoa houkutellaan taisteluun rahalla ja hyvällä toimeentulolla järjestön palveluksessa. Aseelliseen taisteluun motivoidaan uskonnollisella lupauksella, jonka mukaan uskonsa tähden kuollut pääsee suoraan paratiisin. Terroristijärjestyksen palvelukseen on löytynyt runsaasti tulijoita, koska työtä ja toimeentuloa on vaikea saada rehellisellä työllä. Monet muslimit ovat alkaneet myös epäillä oman uskonsa perusteita, ja kristinusko on herättänyt suurta kiinnostusta. Pienikin syrjäaskel islamista merkitsee omaa uskonyhteisöään vastaan nousemista, jota islamilaisen ajattelun mukaan ei voida sallia. Perinteisen uskonsa hyljännyt on luopio. Uskostaan luopuva joutuu ensiksi perhepiirinsä hylkäämäksi. Jos se ei auta, niin hänet voidaan surmata. Uskonnon säilyminen turvataan pelottelulla ja väkivallalla. Jos joku ei menetä henkeään, niin voi hän ainakin menettää raajojaan ja sen seurauksena mitä varmimmin toimentulonsa. Kirjassa on useita koskettavia esimerkki tapauksia siitä, mitä vaikeuksia islamista kristinuskoon kääntyvä joutuu kokemaan. Nämä käännynnäiset ovat varmaan niitä Afrikan tähtiä, joista kirjan otsikko puhuu. Marttyyrien Ääni -järjestö pyrkii auttamaan käännynnäisiä. Heille perustetaan turvakoteja ja heitä työllistetään. Minkä kirkon jäseniksi uudet kristityt kastetaan, jää vähän epäselväksi. Luultavasti jonkun pienen lähellä olevan uskonyhteisön jäseneksi helluntailaiseen malliin?

Etiopiassakin radikaali islamin tulkinta on saanut jalansijaa, huolimatta siitä, että maahan perustettiin ortodoksinen valtionkirkko jo 300-luvulla. Sitä ei kirjassa mainita, että ortodoksisuus on Etiopiassa ollut lähinnä hallitsevan heimon uskonto. Erityisesti Etelä-Etiopia on ollut perinteisten heimouskontojen hallitsemaa aluetta. Itäinen Etiopia on ollut perinteisesti islamilaista aluetta. Islamin syntyessä muslimiväestöä pakeni Etiopian puolelle Punaisen meren yli. He saivat turvapaikan kristillisestä Etiopiasta. Aikojen myötä islam on erinäisten vaiheiden kautta saanut Etiopiassa laajaa kannatusta. Evankelisesta lähetystyöstä mainitaan raamatunkääntäjä Onesimus Nesib, mutta ei sitä, että hän kuului siihen evankeliseen yhteisöön, jossa toimivat hänen aikanaan ruotsalaiset ja saksalaiset evankeliset. Tämän työn pohjalta syntyi evankelinen kirkko Mekane Yesus vuonna 1959. Marttyyrien Ääni näyttää olevan työyhteydessä Guenet-kirkon kanssa, jolla on lähetyskoulu Addis Abebassa. Guenet -kirkon kerrotaan olevan suomalaisten Sanfrid ja Anna-Liisa Mattsonin työn peruja. He saapuivat Etiopiaan 1950-lvuun alussa. Heidän työnsä tuloksena syntyi Full Gospel Believers’ Church. 1970 luvun lopulla kirkko jakautui kahtia. Lähetystyön ja kansallisen identiteetin vahvistamista kannattavat johtajat perustivat uuden kirkon, jolle he antoivat nimeksi Guenet, Paratiisi. Näihin kahteen kirkkoon kuuluu nykyään noin kymmenen miljoonaa ihmistä. Suurin helluntaikirkko Etiopiassa on yhdysvaltalaislähtöinen Assemblies of God. Helluntailaisuus on maan nopeimmin kasvava kristillinen ryhmä. Kaikkien evankelisten kristittyjen määrä kasvaa yli neljän prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan osa muslimialueista idässä on vielä kokonaan evankeliumin saavuttamattomissa. Maan pääministeri on helluntailainen Abiy Ahmed Ali, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon tehdessään rauhan pohjoisen rajanaapurin Eritrean kanssa.

Herra Teklu Wolde on Guenet -kirkon lähetyskoulun perustaja ja johtaja. Koulussa on 70 opiskelijaa kaikkialta Etiopiasta. Lähetysmatkoja suunnataan Jemeniin, siis Punaisen meren toiselle puolen ja meren Etiopian puoleisella rannalla olevaan Djiboutiin. Työtä on tarkoitus aloittaa myös Sudanissa, siis Etiopian länsipuolella. Etiopialaiseen islamintulkintaan vaikuttavat somalit idässä ja Arabian niemimaan arabit pohjoisessa. Radikaalimuslimien on helppo vaikuttaa köyhiin ja kouluttamattomiin ihmisiin. Köyhiä ortodoksikristittyjä kääntyy islamiin avustusten vuoksi. Suunnitteilla on islamilainen yliopisto ja islamilaisia pankkeja. Yksi tapauskertomus kertoo islamilaisen kotikasvatuksen saaneesta Saidista (nimi kenties muutettu henkilösuojan takia), joka on kotoisin Arabian niemimaalta. Tarkempaa kotiseutuosoitetta ei mainita. Hänestä oli tarkoitus tulla imaami, mutta elämän kohtalo johdatti hänet tutustumaan kristinuskoon.

Guenet-kirkko toimii etelä- ja länsi-Etiopiassa. Toimittaja pääsee vierailemaan jonkin matkaa länteen ja lounaaseen, muun muassa silte-kansaksi (englanninkielinen ortografia silt’e) nimetyn noin puolen miljoonan ihmisen etnisen ryhmän luo, joka uskoo polveutuvansa keskiaikaisesta Hadiyan sulttaanikunnasta. Silte-ryhmän keskuudessa kristittyjen vaino on samankaltaista kuin somalien parissa. Toimittajalle ei kerrota, että mainitun silte- kansan parissa toimi 1980- ja 1990-luvuilla Wycliffe-raamatunkääntäjien työntekijöinä saksalais-suomalainen raamatunkääntäjäpariskunta Ernst-August ja Eeva Gutt (Vapaakirkon johtajan Usko Waismaan tytär), joka julkaisi muun muassa silt’enkielisen englanti-silt’e sanakirjan.

Ennen kuin käydään noukkimassa viimeiset Afrikan tähdet Nigeriasta, piipahdetaan Helsingissä Lähi-idän professori Hannu Juusolan luona. Hänen erikoistumisalueensa on uskonnon ja politiikan suhde. Onko väkivaltaisen islamin juuret Koraanissa? Juusolan pitkä vastaus antaa ymmärtää, että asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia. Toimittaja yrittää käydä tapaamassa myös marokkolaista Abderrahman Bouananea, joka puukotti kesällä 2017 Turun torilla kaksi ihmistä kuoliaiksi ja haavoitti kahdeksaa. Riihimäen vankilapastori Jukka Vänskä ei katso olevan vielä sopiva aika tällaiseen kohtaamiseen. Sitten onkin edessä matka Nigeriaan. Pariisin lentoasemalla samaan kohteeseen matkustava ranskalainen toimittaja kertoo Tšadissa olevan islamistisia iskuja. Boko Haram ja Länsi-Afrikan Isis tappelevat nyt toisiaan vastaan. Vedestä on kova pula. Sahelin alueella rehottaa kaikenlainen laiton bisnes: huumakauppa, ihmiskauppa, salakuljetus ja karjavarkaudet. Hallituksella ei ole resursseja eikä haluakaan puuttua ongelmiin. Monet poliitikot hyötyvät laittomasta bisneksestä. Mene ja tiedä, kuinka hyvin tämä kuvaus sopii myös Nigeriaan. Se kuitenkin tiedetään, että tulvat, maan sisäinen pakolaisuus, väkivalta ja pilviin kohonneet hinnat ovat tehneet peltojen viljelemisestä monille mahdotonta.


Toimittajalla on tilauus tavata Suomen Nigerian suurlähettilään Leena Pylvänäisen. Nigeria vaikuttaa olevan melkein kaaoksessa, mihin vaikuttaa maan sisäinen pakolaisuus, pohjoisen nälänhätä, ulkomaisen vauutan puute, polttoainepula, rikollisuus, kidnappaukset ja separatistiset hyökkäykset. Koillis-Nigeriassa islamistien hyökkäyksissä on kuollut tuhansia ja miljoonat ovat paenneet väkivaltaa kodeistaan. Jihadisteilta vapautetuilla alueille olisi pikimmiten saatava valtion läsnäolo ja peruspalvelut.

Nigeriassa käydään tutustumassa Marttyyrien Äänen työkohteisiin ja toimittaja saa tilaisuuden haastatella muutamia henkilöitä, jotka ovat kääntyneet islamista kristinuskoon. Afrikassa käyntiin kuuluva ruokamyrkytys vähän hankaloittaa haastatteluja. Lentomatkan peruutus pakottaa raskaalle ja vaaralliselle automatkalle takaisin pääkaupunkiin. Onneksi matkasta selvitään ja kirjoitetaan tämä raportti.

Etusivu    Kirja-arvioinnit