Symbolit – uskon äidinkieli
Liisa Väisänen: Symbolien joulu. SKS Kirjat 2024. 112 s.
J
oulu ehti mennä jo. Kirjastojono oli niin pitkä, että sain joulun symboleista
kertovan kirjan vasta uuden vuoden puolella. Mutta onpahan tuo joulu myös
alkavana vuonna ja kohta on pääsiäinen. Ei liene yllätys, että jotkut joulun
symbolit viittaavat myös pääsiäiseen. Joululaulussakin muistutetaan: Ristillä
rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. Joulu johtaa pääsiäiseen eikä joulua
olisi ilman pääsiäistä.
Symbolitutkija Liisa Väisänen on perehtynyt perusteellisesti joulun symboliikkaan. Koko symbolitutkimus sai hänessä alkunsa jo lapsuudessa vietetystä kodin joulusta. Oman kodin kirjahyllystä löytyi kirja, joka kertoi joulusta lapsen mieltä innostavasti. Meille tavallisille tallaajille on joulun symboliikka tainnut jäädä hämäräksi. Kirkonmiehille joulun symboliikan tunteminen kuuluu kuitenkin ihan ammattiin. Joulun sanomasta on helppo löytää kosketuskohta tavallisen ihmisen elämään symbolin välityksellä. Yksi esine voi toimia havaintoesineenä joulun sanomasta puhuttaessa.
Väisänen on kerännyt kirjaansa melkein tyhjentävän luettelon jouluun liittyvästä havaintomateriaalista. Tutkijana hän on ottanut selvää kaikesta. Pitkät ajat ulkomailla asuneena hän tuntee myös sellaisia jouluperinteitä, jotka ovat meille vieraita. Outoihin joulusymboleihin kuuluvat kärpässieni ja pähkinänsärkijä, joskin jälkimmäinen balettina tai pelkkänä musiikkina on klassikko. Monen jouluperinteen kohdalla kristillinen tausta on hämärtynyt. Tämä saattaa koskea jo pelkkää kynttilää, joulupukkia, joulupipareita, kranssia, tonttulakkia, kelloa ja kulkusia, joulukinkkua neilikoineen, mantelia ja joulupalloja. Minä sain lapsena joulahjaksi lintua esittävän kuusenkoristeen. Lintua ei Väisänen taida mainita, mutta kyllä se paratiisilliseen elämänpuuhun kuuluu.
Monilla jouluperinteillä on pakanallinen taustansa. Pakanallisuutta ei tarvitse demonisoida eikä siis hylätä joitakin jouluperinteitä niiden pakanallisen taustansa takia. Ei joulun viettoakaan kannata hylätä sen tähden, että se on entinen roomalainen Saturnia-juhla, eikä käpyä, jos se on roomalaisaikaan edustanut fallista symbolia. Jotkut kristityt kokevat, että lasten narraaminen joulupukilla syö kristillisen joulutarinan uskottavuutta. Jos joulupukki on petkutusta, niin onko Jeesuksen syntymä maailman Vapahtajaksi myös huijausta? Korvatunturin joulupukki antaa tähän ajatteluun enemmän aihetta kuin amerikkalainen Santa Claus, jossa pukki onkin Myrran piispa Pyhä Nikolaus. Meillä joulupukki ajaa porolla vetäen rekeä. Nykyisillä keleillähän se ei yleensä käy. Taivaalla lentävän poron taustalta löytyy germaanisen pääjumala Odinin kahdeksanjalkainen ratsu Sleipnir. Nikolauksen ihmeitä tekevä sormi antoi aihetta liittää Nikolauksen tarinaan Odin Sleipnireineen. Joulupukin ja tonttujen pipon taustalla on fryygialaismyssy, mutta piispa Nikolauksen päässä oli hiippa (vai onkohan hiippakin myöhempää liturgista rekvisiittaa?). Saturnalia-juhlissa hattua käytettiin symboloimaan juhlan tuomaa vapautta. Soihdut sammuu- leikissä taidamme päästä jo Saturnalian riehakkaaseen tunnelmaan. Ehkä leikistä ei kannata suuttua. Vuonna 325 keisari kielsi kristityiltä pakanatraditiot. Kielto ei tehonnut. Kristitytkin antoivat vanhaan tapaan lahjoja toisilleen. Piispa Nikolauskin antoi lahjoja, ei vain läheisille, vaan kolmelle köyhälle neidolle, joilla ei ollut varaa myötäjäisiin. Lahjat yleensä paketoidaan kauniisti, mikä taito minulta valitettavasti puuttuu. Lahjapaketin rusetti on omistautumisen symboli, jolla korostetaan lahjan merkitystä.
Jos jotain haluaisi vielä lisätä tähän täydellisyyttä hipovaan joulukeitokseen, niin ehkä voisi lisätä joulukalan. Lipeäkala tosin ei taida enää maistua monellekaan, mutta onhan sitä silliä ja lohta. Vai ovatko ne liian tavanomaisia? Kala on kuitenkin yksi vanhimmista kristillisistä symboleista ja johtaa kristillisen uskon ytimeen, mikä älköön unohtuko.
Ei auta muuta kuin toivoa menestystä tälle kirjalle, joka lisää inhimillistä ymmärrystämme erilaisiin kulttuurisiin tapoihin ja perinteisiin sekä ennen kaikkea kristillisen uskomme symbolimerkityksiin. Symbolit ovat uskon äidinkieli.