Jakautunut Kypros

Nikosia

Karavaaniseralji

Pyhä Viisaus

Pienoismallipuisto

Karpasia

Andreas

Afksentios

Salamis

Barnabas

Famagusta

Muurit

Bellapais

Kyrenia

Geçitköy

Mamas

Soloi

Hilarion

Tekla/Lefkara

Lárnaka

Lasarus

Afksentios

Paluumatkalla kuljimme mm. tällaisen kylän halki. Moskeija on keskellä kylää. Sitten tullaan saaren pohjoisrannalle. Meren toisella puolen siintää manner-Turkki runsaan 70 km päässä. Poikkesimme lounaalle meren rannalla olevaan ravintolaan. Kylää siellä ei ollut nimeksikään, mutta ravintola oli täynnä ruokailijoita. Turistiteollisuus pyörii tammikuussakin täydellä teholla. Matka jatkui vuoria kohti.

Saavuimme Büyükkonukin (kreikaksi Komi kebir) kylään, jossa oli ainakin viinakauppa matkalla kirkkoon. Oli myös kaksi koiraa, jotka odottivat turisteilta makupaloja. Oli myös kuvassa näkyvä vanha oliivipuristamo, jolla olivat jo parhaat päivät takanapäin.

Kirkko oli Pyhälle Afksentiokselle (Agios Afksentios) omistettu. Täällä on netin tietojen mukaan ollut parhaimmillaan 8 kirkkoa, joista kolme saattaa olla yhä edelleen käytössä. Kreikkalaisväestö on muodostanut tämän kylän enemmistön ollen parhaimmillaan lähes 600 h.

P. Afksentioksen kirkko on yksilaivainen kirkko, jossa on tynnyriholvattu katto. Kirkon etelä- ja länsisivuilla sijaitsee luostari (kuva pienoismallipuistosta). Kirkon rakentamiseen on sisältynyt monia vaiheita. Varhaisin osa kirkkoa on varhaiskristilliseltä ajalta. Suuria muutoksia rakennukseen tehtiin 1500-luvulla ja 1700-1800-luvuilla rakennettiin tynnyriholvattu katto. Porttiholvi pystytettiin 1842. Kirkon viimeiset kunnostustyöt valmistuivat helmikuussa 2015. Tällöin kirkon ja sen ulkopuolelle sijoitettiin englannin- ja kreikankieliset kuvataulut, jotka kertovat kirkon historiasta. Homma on tehty EU:n tuella.

Sisällä on Kristusta ja luullakseni nimikkopyhimystä esittävät ikonit. Pyhästä Afksentioksesta en ole löytänyt mitään pyhimyselämäkertaa. Taitaa olla kotoperäinen pyhä?

Upea piispanistuin, jonka jalustassa on kaksi puusta veistettyä vahtileijonaa ja tuolin selkämyksessä kaksipäinen kotka. Poistuessamme kirkosta yksi seurueemme jäsen loihe lausumaan, ettei hän ole elämänsä aikana käynyt niin paljon kirkossa kuin tällä matkalla. Joku toinen taisi tokaista, että onpa ruma kirkko. Niinpä niin. Missähän kunnossa Karjalan luovutetun alueen kirkot mahtoivat olla jäätyään itänaapurin haltuun?  



Palaamme hotelliimme. Edessä kohoaa upean hotellimme päärakennus.

Etusivu    Seuraava