Pyhän Barnabaksen luostari ja mausoleumi

Matkalla Pyhän Barnabaksen luostariin ohitimme vanhoja kuningashautoja, joita on yli sata ajalta 700-600 B.C. Salamiin kuninkaat haudattiin tänne palvelijoineen ja hevosineen. Haudat on nimetty ja numeroitu. Joistakin on löydetty esinelöytöjä, useat haudoista on ryöstetty.

Olemme saapuneet Barnabaan mukaan nimettyyn kirkkoon ja luostariin. Salamiissa syntynyt Pyhä Barnabas oli 40-luvun puolivälissä Syyrian Antiokian seurakunnan vastuunkantajia, joka lähti apostoli Paavalin ja serkkunsa Johannes Markuksen kanssa julistamaan evankeliumia kotiseudulleen. Myöhemmin tätä missiota on kutsuttu Paavalin ensimmäisen lähetysmatkan nimellä. Lähetysmatka jatkui myös Vähän Aasian (nykyisen Turkin) puolelle. Paavalin lähetystyö suuntautui jatkossa Vähän Aasian keskiosiin ja länsirannikolle ja myöhemmin Kreikkaan (Makedoniaan ja Akaiaan) sekä lopuksi Roomaan. Barnabas palasi kuitenkin kotiseudulleen, jossa hän kärsi marttyyrikuoleman Kyproksen piispana vuonna 57. Kyproslainen perimätieto tietää kertoa lisäksi, että Markus hautasi salaa Barnabaan ruumiin ja asetti nimellään kulkevan evankeliumikirjan hänen rintansa päälle. Tämän legendaarisen tiedon kanssa on ristiriidassa tutkimus, jonka mukaan Markuksen evankeliumi ajoittuu noin vuoteen 70 A.D.

P. Barnabaan kirkon ikonostaasi. Vähän matkan päässä luostarirakennuksesta sijaitsee Barnabaan mausoleumi (kuva oikealla).

Kryptassa on Barnabaan sarkofagi, jonka varmaan uskotaan sisältävän apostolin reliikit. Katutasossa on kappeli, jota koristaa kaksi ikonia. Toinen esittää Kristus Kaikkivaltiasta ja toinen tietenkin nimikkopyhimystä.

Paavali ja Barnabas

Opas kertoili meille tarinaa Paavalin ja Barnabaan välirikosta. Hänen mukaansa Paavali oli kateellinen Barnabaalle, koska tämä oli tavannut Jeesuksen henkilökohtaisesti. Paavali sen sijaan kohtasi Jeesuksen vain Damaskon tiellä tapahtuneessa visiossa. Opas ei esittänyt mitään todisteita väitteelleen. Mistä löytyy todisteita väitteelle, että Barnabas oli kohdannut historiallisen Jeesuksen? Tai mikäli näin oli, mistä löytyy todiste hänen kateellisuudelleen? Pysykäämme siis Apostolien tekojen kertomuksessa, jonka mukaan Paavalin ja Barnabaan erimielisyys koski Johannes Markuksen ottamista työtoveriksi ns. toiselle lähetysmatkalla (Ap.t.15: 37-40). Barnabas lähti Johannes Markuksen kanssa uudelleen kotisaarelleen Kyprokselle. Paavali puolestaan valitsi uudeksi matkatoverikseen Silaan, jonka kanssa hän matkusti kotiseutunsa Kilikian halki Vähään Aasiaan ja Trooaassa saamansa näyn ohjaamana Euroopan puolelle. Toisenlaisesta Paavalin ja Barnabaan välisestä erimielisyydestä Paavali kertoo kirjeessään galatalaisille (Gal. 2). Paavalin johtama pakanalähetys- delegaatio kohtasi Jerusalemin seurakunnan juutalaislähetyksen. Rakentavassa hengessä sovittiin työnjaosta: Paavali toimii ympärileikkaamattomien keskuudessa, Pietari juutalaisten/ympärileikattujen keskuudessa. Pakanoiden ei tarvitse noudattaa juutalaisia säädöksiä. Kun Pietari saapui myöhemmin Antiokiaan, hän ei osallistunut yhteisiin aterioihin (varmaan mukaan lukien Herran aterian) pakanuudesta kääntyneiden kanssa, koska hän pelkäsi vanhoillisia kiivasmielisiä juutalaisia, ympärileikkauksen vaatijoita. Barnabaskin pelkäsi puolustaa pakanoiden vapautta juutalaisista säädöksistä. Siitä Paavali pillastui. Galatian seurakunnissa oli menossa samanlainen vilunkipeli, jossa laista vapaa evankeliumi haluttiin sitoa juutalaisuuteen. Se ei käynyt Paavalille. Paavali loi uutta teologiaa, jossa kristinusko oli juutalaisuudesta erillinen uskonto.

Etusivu   Seuraava