Pyhän Hilarionin vuorilinna

Pentadáktylos-vuorijonon pohjoisrinteeltä lähtee tie kohti Pyhän Hilarionin vuorilinnaa. Tien varrelta aukeaa näköala meren rantaan Kyrenian kohdalla.  Linna törröttää vuoren seinämässä maastoutuen vuorimaisemaan. Linna on saanut nimensä palestiinalaisesta munkkipyhimyksestä, joka tuli Kyprokselle etsimään autiota paikkaa. Hän kuoli täällä v. 372. Bysanttilaiset rakensivat paikalle kirkon ja luostarin hänen muistokseen. Ulomman puolustusmuurin rakensivat lusignalaiset.

Hilarionin linna oli Buffaventon ja Kantaran linnan ohella Kyproksen merkittävimpiä keskiaikaisia puolustuslinnoituksia. Linnalla oli merkittävä rooli, kun Kyproksen herruudesta taistelivat Saksan keisari Frederik II Hohenstaufen ja Beirutin Lordi Jean d’Ibelin sekä vuonna 1373 genovalaiset hyökkäyksessään. Linnan alaosa kesti hyökkäykset. Suuri portti johtaa sisälle linnaan ja ylempi portti kappeliin ja ruokasaliin.

Viime mainittu muutettiin lusignalaisten hallitessa juhlasaliksi. Täältä pääsee näköalatorniin ja sen vieressä olevaan keittiöön.

Holvikaariportti johtaa ylempään linnaan.

Linnasta avautuu hyvä näkymä satamaan. Vanhan sataman vieressä Kyrenian linna.

Linnan eteläosassa on goottilainen ”kuningattaren (Eleanora) ikkuna”, josta avautuu erinomainen näkymä Karmin kylään.

Ns. Prinssi Johnin torni. Siihen liittyi joku oppaan kertoman tarina, jossa juonittelemalla joku syöstiin tornista alas kuolemaan. Vasemmalla ylhäällä näkyy näköalalava. Prinssi Johnin torni ylhäältä katsoen, taustalla Pentadáktylosvuorijonoa itään.

 Päivän retkeen kuului myös kyproslainen illanvietto, johon olisi sisältynyt napatanssia ja muuta hupiohjelmaa. Tilaisuus sopi varmaan niille, jotka olivat seuraavaksi päiväksi jäämässä hotelliin lepäämään. Meillä oli tiedossa aamulla uusi retki, minkä jatkoksi oli tiedossa paluumatka yövalvomisineen. Oli pakko määritellä oman jaksamisensa rajat.

Etusivu    Seuraava