Hilarion |
Pyhän Hilarionin vuorilinna
Pentadáktylos-vuorijonon pohjoisrinteeltä lähtee tie kohti Pyhän Hilarionin vuorilinnaa. Tien varrelta aukeaa näköala meren rantaan Kyrenian kohdalla. Linna törröttää vuoren seinämässä maastoutuen vuorimaisemaan. Linna on saanut nimensä palestiinalaisesta munkkipyhimyksestä, joka tuli Kyprokselle etsimään autiota paikkaa. Hän kuoli täällä v. 372. Bysanttilaiset rakensivat paikalle kirkon ja luostarin hänen muistokseen. Ulomman puolustusmuurin rakensivat lusignalaiset.
![]() |
![]() |
Hilarionin linna oli Buffaventon ja
Kantaran linnan ohella Kyproksen
merkittävimpiä keskiaikaisia
puolustuslinnoituksia.
Linnalla oli merkittävä rooli, kun Kyproksen herruudesta taistelivat
Saksan keisari Frederik II Hohenstaufen
ja Beirutin Lordi Jean d’Ibelin sekä
vuonna 1373 genovalaiset hyökkäyksessään. Linnan alaosa kesti hyökkäykset. Suuri
portti johtaa sisälle linnaan ja
Viime mainittu muutettiin lusignalaisten hallitessa juhlasaliksi. Täältä pääsee näköalatorniin ja sen vieressä olevaan keittiöön.
Holvikaariportti johtaa ylempään linnaan.
![]() |
![]() |
Linnasta
avautuu hyvä näkymä satamaan. Vanhan sataman vieressä Kyrenian linna.
Linnan eteläosassa on goottilainen ”kuningattaren
(Eleanora) ikkuna”, josta avautuu erinomainen näkymä
Karmin kylään.
Ns.
Prinssi Johnin torni. Siihen liittyi joku
oppaan kertoman tarina, jossa juonittelemalla
joku syöstiin tornista alas kuolemaan.
Vasemmalla ylhäällä näkyy näköalalava.![]() Prinssi Johnin torni ylhäältä katsoen, taustalla Pentadáktylosvuorijonoa itään. |
![]() |
Päivän retkeen kuului myös
kyproslainen illanvietto, johon
olisi sisältynyt napatanssia ja muuta hupiohjelmaa. Tilaisuus sopi varmaan
niille, jotka olivat seuraavaksi päiväksi jäämässä hotelliin lepäämään. Meillä
oli tiedossa aamulla uusi retki, minkä jatkoksi oli tiedossa paluumatka
yövalvomisineen. Oli pakko määritellä oman jaksamisensa rajat.