Lasarus |
Pyhän Lasaruksen
kirkko
Sitten ollaankin Pyhän Lasaruksen kirkolla. 900-luvulla rakennettu kirkko sijaitsee aiemman kirkon paikalla, jossa sijaitsi pyhimyksen hauta. Kirkon arkkitehtuurissa on sekä itäisiä että läntisiä vaikutteita. Kirkko vallattiin takaisin turkkilaisilta 1589. Sitä käyttivät sekä roomalaiskatoliset että ortodoksiset yhteisöt 200 vuoden ajan, minkä todistavat sisäänkäynnin vieressä olevat piirtokirjoitukset.
![]() Sisätila on rakennettu neljän suuren pylvään varaan. Pylväät kannattavat kattoa, jossa on kolme pientä kupolia. Huomionarvoisia ovat rokokoo-tyylinen noin 3000 vuotta vanha saarnatuoli sekä pieni ikoni (kuva alla), joka esittää Lasaruksen herättämistä kuolleista. Ikoni on peräisin 1600-luvulta. Pääsiäisen aikana ikonia kuljetetaan ympäri kirkkoa. |
![]() |
![]() |
Keskilaivan oikealla puolella on
kullattu pyhäinjäännöslipas, joka
sisältää pyhimyksen pääkallon.
![]() |
Kryptassa on useita kivisiä sarkofageja. Yksi niistä sisältää tiettävästi P. Lasaruksen jäänteet. Haudassa on piirtokirjoitus: ”Lasarus, Jeesuksen ystävä.”
Pyhän Lasaruksen legendat
Läntisen tradition mukaan Betanian Pyhän Lasaruksen päivää vietetään joulukuun
17. pnä, itäisen ortodoksisen tradition mukaan Palmusunnuntain aattona (Joh.
12:1). Lasaruksen kuolleista herättäminen on ennakkokuva Kristuksen lopullisesta
voitosta kuolemasta. Ortodoksisen perimätiedon mukaan Lasarus pakeni Kristuksen
kuoleman jälkeen Lárnakaan, Kitionin kaupunkivaltioon, joka
perustettiin1200-luvulla eKr. Lasarus halusi paeta ylipappeja ja fariseuksia,
koska
”ylipapit päättivät tappaa myös
Lasaruksen, koska
monet juutalaiset hänen takiaan lähtivät Jeesuksen luo ja uskoivat häneen”
(Joh12:10-11). Apostolit Paavali ja Barnabas vihkivät Lasaruksen Kitionin
piispaksi lähetysmatkallaan Kyprokselle. Sen takia Larnakan kirkonkin
piispanistuimessa on Lasaruksen ikoni Kristuksen sijasta. Perimätiedon mukaan
Lasarus myös lähetti laivan Pyhään maahan noutamaan Neitsyt Maria ja apostoli
Johannes Kyprokselle. Myrsky merellä pakotti heidät kuitenkin Athos-vuorelle
Kreikkaan, missä Neitsyen oli pakko tehdä suoranainen hätäpysäys, jotta hän
käännyttäisi epäjumalapalvojat. Sitten hän purjehti takaisin Kitioniin
siunatakseen paikallista seurakuntaa ja lahjoittaakseen Lasarukselle omin käsin
neulomansa piispan palliumin
(piispankaapu).
Legendan
mukaan Lasaruksen neljän päivän viipyminen tuonpuoleisessa elämässä varusti
hänet erityislahjoilla. Sen tähden hän ei koskaan hymyillyt, paitsi kerran kun
hän näki varkaan vievän mukanaan saviastian, johon hän totesi: ”Savi varastaa
savea!” Lasarus viihtyi Lárnakassa 30 vuotta. Bysantin keisari
Leo VI Viisas, joka löysi pyhimyksen
haudan vuonna 890, pystytti hänen haudalleen mahtavan kirkon. Pyhimyksen
marmorisarkofagin sisällön hän kuitenkin vei mukanaan Konstantinopoliin korvaten
anastuksen kirkon rakentamisrahalla. Tällä logiikalla sarkofagi on siis tyhjä!
Mutta vahinko pääsi kiertämään: pyhimyksen reliikki varastettiin
Konstantinopolista vuonna 1204. Tänään ne ovat Marseillen katedraalissa.
Paluumatkalla (kuva yllä, huomaa ilmavalvontatorni) tulemme jälleen Nikosiaan,
rajalle, jota valvotaan torneista ja talojen katoilta, missä aseistautuneet
sotilaat ovat valmiita vetämään liipasimesta. Kyproksesta on aina taisteltu.
Toivottavasti rauha säilyy, vaikka kauhun tasapainon uhallakin.