Pyhän Lasaruksen kirkko

Sitten ollaankin Pyhän Lasaruksen kirkolla. 900-luvulla rakennettu kirkko sijaitsee aiemman kirkon paikalla, jossa sijaitsi pyhimyksen hauta. Kirkon arkkitehtuurissa on sekä itäisiä että läntisiä vaikutteita. Kirkko vallattiin takaisin turkkilaisilta 1589. Sitä käyttivät sekä roomalaiskatoliset että ortodoksiset yhteisöt 200 vuoden ajan, minkä todistavat sisäänkäynnin vieressä olevat piirtokirjoitukset.

Sisätila on rakennettu neljän suuren pylvään varaan. Pylväät kannattavat kattoa, jossa on kolme pientä kupolia. Huomionarvoisia ovat rokokoo-tyylinen noin 3000 vuotta vanha saarnatuoli sekä pieni ikoni (kuva alla), joka esittää Lasaruksen herättämistä kuolleista. Ikoni on peräisin 1600-luvulta. Pääsiäisen aikana ikonia kuljetetaan ympäri kirkkoa.

Keskilaivan oikealla puolella on kullattu pyhäinjäännöslipas, joka sisältää pyhimyksen pääkallon.

Kryptassa on useita kivisiä sarkofageja. Yksi niistä sisältää tiettävästi P. Lasaruksen jäänteet. Haudassa on piirtokirjoitus: ”Lasarus, Jeesuksen ystävä.”

Pyhän Lasaruksen legendat

Läntisen tradition mukaan Betanian Pyhän Lasaruksen päivää vietetään joulukuun 17. pnä, itäisen ortodoksisen tradition mukaan Palmusunnuntain aattona (Joh. 12:1). Lasaruksen kuolleista herättäminen on ennakkokuva Kristuksen lopullisesta voitosta kuolemasta. Ortodoksisen perimätiedon mukaan Lasarus pakeni Kristuksen kuoleman jälkeen Lárnakaan, Kitionin kaupunkivaltioon, joka perustettiin1200-luvulla eKr. Lasarus halusi paeta ylipappeja ja fariseuksia, koska ”ylipapit päättivät tappaa myös Lasaruksen, koska monet juutalaiset hänen takiaan lähtivät Jeesuksen luo ja uskoivat häneen” (Joh12:10-11). Apostolit Paavali ja Barnabas vihkivät Lasaruksen Kitionin piispaksi lähetysmatkallaan Kyprokselle. Sen takia Larnakan kirkonkin piispanistuimessa on Lasaruksen ikoni Kristuksen sijasta. Perimätiedon mukaan Lasarus myös lähetti laivan Pyhään maahan noutamaan Neitsyt Maria ja apostoli Johannes Kyprokselle. Myrsky merellä pakotti heidät kuitenkin Athos-vuorelle Kreikkaan, missä Neitsyen oli pakko tehdä suoranainen hätäpysäys, jotta hän käännyttäisi epäjumalapalvojat. Sitten hän purjehti takaisin Kitioniin siunatakseen paikallista seurakuntaa ja lahjoittaakseen Lasarukselle omin käsin neulomansa piispan palliumin (piispankaapu).

Legendan mukaan Lasaruksen neljän päivän viipyminen tuonpuoleisessa elämässä varusti hänet erityislahjoilla. Sen tähden hän ei koskaan hymyillyt, paitsi kerran kun hän näki varkaan vievän mukanaan saviastian, johon hän totesi: ”Savi varastaa savea!” Lasarus viihtyi Lárnakassa 30 vuotta. Bysantin keisari Leo VI Viisas, joka löysi pyhimyksen haudan vuonna 890, pystytti hänen haudalleen mahtavan kirkon. Pyhimyksen marmorisarkofagin sisällön hän kuitenkin vei mukanaan Konstantinopoliin korvaten anastuksen kirkon rakentamisrahalla. Tällä logiikalla sarkofagi on siis tyhjä! Mutta vahinko pääsi kiertämään: pyhimyksen reliikki varastettiin Konstantinopolista vuonna 1204. Tänään ne ovat Marseillen katedraalissa. 

Paluumatkalla (kuva yllä, huomaa ilmavalvontatorni) tulemme jälleen Nikosiaan, rajalle, jota valvotaan torneista ja talojen katoilta, missä aseistautuneet sotilaat ovat valmiita vetämään liipasimesta. Kyproksesta on aina taisteltu. Toivottavasti rauha säilyy, vaikka kauhun tasapainon uhallakin.

Etusivu    Paluu alkuun