Kaupungin muurit

Kävelin vanhan kaupungin toiselle laidalle Maaportiksi kutsutulle portille. Portin kyljessä on linnake, joka näkyy tässä kuvassa vastakkaiselta, vallihaudan puolelta. Vallihauta on leveä. Kaupunkia on ollut helppo puolustaa näillä varustuksilla.

 Meren puolella on tietenkin Meriportti. Portti on osa venetsialaisten rakentamaa kaupungin muuria suojaksi ottomaanien kasvavaa uhkaa vastaan. Muurit ovat 15 m korkeita ja 8 m paksuja. Linnakkeita on 15. Portin luona olevassa opastaulussa kerrotaan, että tämä on toinen kahdesta Famagustan alkuperäisestä sisäänkäynnistä. Portti on rakennettu italialaiseen renessanssityyliin. Portin oikealla puolella on kaksi marmorista veistettyä leijonaa (kuvassa näkyy vain yksi). Turkkilaiset kutsuvat tätä linnaketta nimellä Akkule (= valkoinen torni). Tässä paikassa venetsialaiset heiluttivat valkoista lippua ottomaaniarmeijan 10 kuukauden piirityksen päätteeksi. Sitten ei muuta kuin kiipeämään muurin harjalle kipeällä polvella – siis minä, ei turkkilaiset!

Tämä näkymä avautuu P. Nikolaoksen katedraalin/moskeijan suuntaan.

Sitten taas kipeälle polvelle treeniä, ja muurin harjalta alas, suuntana linna eli Otellon torni.

Tänne William Shakespierre sijoitti vuonna 1603 näytelmänsä Otello, josta Verdi teki oopperan. Tapahtumat sijoittuvat lähes kokonaan Famagustaan, jonne Venetsian joukot saapuvat torjumaan ottomaanien laivastoa. Venetsian kenraali, ”mauri” Othello, on nainut viattoman Desdemonan. Paholaismainen Iago manipuloi Desdemonaan rakastunutta Rodrigoa sekä uskottelee Othellolle Desdemonan olevan uskoton Cassion kanssa, joka on Iagon sijaan saanut Othellon paikan luutnanttina. Othello surmaa mustasukkaisuuttaan Desdemonan, mutta pian sen jälkeen Iagon nenäliinajuoni paljastuu. Othello ymmärtää virheensä ja surmaa itsensä. Otellon torni, muurissa Venetsian (siis Markuksen) leijona vuodelta 1492. Nicolo Foscari valvoi tornin korjausta mainittuna vuonna. Linnakkeen ovat rakentaneet Lusignan kuninkaat 1100 luvulla sataman suojaksi.   Linnaa vastapäätä goottilaisen kirkon rauniot. 1200-luvulla Ranskan kuningas Ludvig IX aikana rakennettu Pyhän Johanneksen kirkko (tunnetaan myös nimellä St George of the Latins, toinen Yrjön kirkko on kreikkalainen) oli yksi Famagustan varhaisimpia kirkkoja, loistava goottilaisen arkkitehtuurin näyte. Kirkon rauniosta jäi pystyyn pohjoisseinä ja suuret goottilaiset ikkunat. Jäljellä olevan pylvään päätä koristavat kukka-aiheet sekä siivekäs lohikäärme.

Etusivu    Seuraava