Muurit |
||||||
Kaupungin muurit
Kävelin vanhan kaupungin toiselle laidalle
Maaportiksi kutsutulle portille.
Portin kyljessä on linnake, joka
näkyy tässä kuvassa vastakkaiselta, vallihaudan puolelta. Vallihauta on leveä.
Kaupunkia on ollut helppo puolustaa näillä varustuksilla.
![]() |
![]() |
Meren puolella on tietenkin
Meriportti. Portti on osa
venetsialaisten rakentamaa kaupungin muuria suojaksi ottomaanien kasvavaa uhkaa
vastaan. Muurit ovat 15 m korkeita ja 8 m paksuja. Linnakkeita on 15. Portin
luona olevassa opastaulussa kerrotaan, että tämä on toinen kahdesta Famagustan
alkuperäisestä sisäänkäynnistä. Portti on rakennettu italialaiseen
renessanssityyliin. Portin oikealla puolella on kaksi marmorista veistettyä
leijonaa (kuvassa näkyy vain yksi). Turkkilaiset kutsuvat tätä linnaketta
nimellä Akkule (= valkoinen torni).
Tässä paikassa venetsialaiset heiluttivat valkoista lippua ottomaaniarmeijan 10
kuukauden piirityksen päätteeksi. Sitten ei muuta kuin kiipeämään muurin
harjalle kipeällä polvella – siis minä, ei turkkilaiset!
![]() Tämä näkymä avautuu P. Nikolaoksen katedraalin/moskeijan suuntaan. |
![]() Sitten taas kipeälle polvelle treeniä, ja muurin harjalta alas, suuntana linna eli Otellon torni. |
Tänne William Shakespierre sijoitti vuonna 1603 näytelmänsä
Otello,
josta Verdi teki oopperan.
Tapahtumat sijoittuvat lähes kokonaan Famagustaan, jonne Venetsian joukot
saapuvat torjumaan ottomaanien laivastoa. Venetsian kenraali, ”mauri”
Othello, on nainut viattoman Desdemonan.
Paholaismainen Iago manipuloi
Desdemonaan rakastunutta Rodrigoa
sekä uskottelee Othellolle Desdemonan olevan uskoton
Cassion kanssa, joka on Iagon sijaan
saanut Othellon paikan luutnanttina. Othello surmaa mustasukkaisuuttaan
Desdemonan, mutta pian sen jälkeen Iagon nenäliinajuoni paljastuu. Othello
ymmärtää virheensä ja surmaa itsensä. Otellon torni,
muurissa Venetsian (siis Markuksen)
leijona vuodelta 1492. Nicolo
Foscari valvoi tornin korjausta mainittuna vuonna. Linnakkeen ovat
rakentaneet Lusignan kuninkaat 1100 luvulla sataman suojaksi.
Linnaa
vastapäätä goottilaisen kirkon rauniot. 1200-luvulla Ranskan kuningas Ludvig IX
aikana rakennettu Pyhän Johanneksen
kirkko (tunnetaan myös nimellä St
George of the Latins, toinen Yrjön kirkko on kreikkalainen) oli yksi
Famagustan varhaisimpia kirkkoja, loistava goottilaisen arkkitehtuurin näyte.
Kirkon rauniosta jäi pystyyn pohjoisseinä ja suuret goottilaiset ikkunat.
Jäljellä olevan pylvään päätä koristavat kukka-aiheet sekä siivekäs lohikäärme.