Retki Nikosiaan

Ensimmäinen retkipäivämme oli sunnuntai. Bussi vei meidät molempien Kyprosten pääkaupunkiin, Nikosiaan. Ylitimme Pentadáktylos (viisi sormea) –vuorijonon, jonka rinteessä oli valtavan kokoinen Turkin lippu maastoon taiteiltuna. Taitaa olla Pohjois-Kyproksen lippu, joka pohjautuu Turkin lippuun, mutta on pohjaväriltään valkoinen. Turkin lipun pohjaväri on punainen.

Saavumme oikopäätä demilitarisoidun vyöhykkeen reunaan, joka on siis rajavyöhykettä. Pysäköimme bussin lähelle vanhaa kaupunginmuuria, josta kävelimme Kyrenian portin vierestä vanhaan kaupunkiin. Quirini- ja Barbaro –linnakkeen välissä sijaitseva Kyrenian portti oli aikanaan pääsisäänkäynti Pohjois-Nikosiaan. Portti oli aiemmin nimeltään Porta del Proveditore; nimi viittaa linnoitustöitä valvoneeseen venetsialaiseen insinööriin. Portin muurissa on piirtokirjoituksia venetsialaiselta ja ottomaanien ajalta. Turkkilaiset pystyttivät tämän kupolilla varustetun portin vuonna 1812. Portin toisella puolella olevan kadun

rakensivat vuonna 1931 britit, jotka purkivat osan venetsialaista muuria. Nykyään porttirakennuksessa toimi turistitoimisto. Portin ja Atatürkin monumentin välissä on kaksi suurta kanuunaa ja useita muita pitkin muuria. Kanuunat valettiin 1700-luvun lopulla Napoleonia vastaan käytyjä sotia varten. Nikosiaa ympäröivä venetsialainen puolustusmuuri rakennettiin 1567, 3 vuotta ennen ottomaanien valloitusta. Muurissa on 11 linnaketta, joista viisi on turkkilaisella puolella. Vajaan 100 m päässä Kyrenian portista etelään on tämä pieni museo, Mevlevi Tekke, joka on toiminut dervissimunkkien luostarina (tekke = luostari, mevlevi = pyörivät dervissit). Pyörivä tanssi on yksi heidän ekstaasitekniikoistaan. Muslimiveljestön perusti 1200-luvulla runoilija Celaleddin Rumi Konjassa. Dervissien tanssia säestää ruokopilli, itämainen luuttu ja rummut. Tanssi edustaa jumalallisen rakkauden hengellistä etsintää. Ekstaasin avulla ihminen vapautuu kaikesta kärsimyksestä ja pelosta. Dervissiluostari oli toiminnassa 1900-luvun puoliväliin asti.

Kuva alla taitaa olla Atatürkin aukiolta samoin kuin pylvästä esittävät kuvat. Aukion laidalla oleva rakennus on toiminut aikansa niin frankkien, venetsialaisten kuin ottomaanienkin hallintopalatsina. Vieressä on rakennuksia brittihallinnon ajalta: poliisien päämaja, pankkeja ja postitoimisto. Aukio on turkkilaisen Kyproksen poliittinen keskus. Edessä aukion keskellä on pylväs. Suuren harmaan graniittipylvään tänne toivat venetsialaiset Salamiista (1550). Venetsian hallinnon aikana pylvästä koristi Pyhän Markuksen leijona ja pylvään jalustassa oli venetsialaisen aatelin vaakuna. Turkkilaiset poistivat pylvään ja britit palauttivat sen vuonna 1915 lisäten pylvään päähän pallon leijonan sijasta (kuva alla oikealla pienoismallipuistosta).

Etusivu    Seuraava