Salamis

Seuraavan päivän kohteemme on Salamis ja Famagusta Kyproksen itärannalla. Vajaan 10 km päässä Famagustasta pohjoiseen sijaitsi aikanaan roomalainen kaupunki Salamis, josta bysanttilaisella kaudella tuli Constantia. Historiallisesti Salamis oli todennäköisesti lähellä sijainneen mykeneläisaikaisen, nykyisen kylän mukaan Égkomina (usein Enkomi) tunnetun asutuksen seuraaja. Égkomia pidetään nykyisin Alasian valtakunnan keskuksena.

Salamis perustettiin oletettavasti noin 1000-luvulla eaa. sen jälkeen, kun Égkomi oli mahdollisesti kärsinyt maanjäristyksestä tai sen satama oli liettynyt umpeen, jolloin asukkaat siirtyivät uuden kaupungin paikalle. Tätä tukee myös se, että varhaisimmat arkeologiset löydöt Salamiista ovat protogeometriselta kaudelta. 500-luvulla eaa. Salamiista oli tullut Kyproksen tärkein kaupunki. Vuonna 480 eaa. käyty Salamiin meritaistelu ei viittaa Kyprokseen, vaan Ateenan edustalla Saaronin lahdella sijaitsevaan Salamiin saareen. Arabit tuhosivat Salamiin kaupungin vuonna 647/648 A.D. Keskiajalla saaren keskus siirtyi rannikolla olleesta Salamiista turvallisempaan paikkaan sisämaahan, nykyiseen Nikosiaan, joka on edelleen Kyproksen pääkaupunki. Salamiin arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvun loppupuolella. Salamiin raunioalue on Kyproksen suurin ja käsittää noin 150 hehtaarin kokoisen alueen rannikolla Famagustan pohjoispuolella. Vain pieni alue kaupungista on kaivettu. Salamis on ollut ympäröity muurein, joista osia on jäljellä. Muurien varhaisimmat osat ovat geometriselta ja arkaaiselta kaudelta. Kaupungin satama sijaitsi lahdessa ja Pediaíos -joen suussa kaupungin eteläosassa. Sen aallonmurtajista on löydetty osia.

Olemme saapuneet bussilla kaivausalueen parkkipaikalle, meren rantaan. Ilma oli tuulinen ja kolea. Opas kertoi meille kaivausalueen historiasta.

Olisikohan tämä huone osa kylpylää? Huoneen reunoille on koottu torsoja. Kuuluivatkohan nekin kylpylään? Patsaat on veistetty marmoriin. Seiniin käytetty kivimateriaali on vaihdellut. Siellä on sekä helposti  murenevaa hiekkakiveä että kovempaa liuskekiveä ja varmasti myös marmoria. Keskellä oleva veistos on naispuolista hahmoa (Persefonea?) esittävä marmoripatsas.

Salamiin löytöihin lukeutuvat muun muassa agora, Zeus Olympiokselle omistettu temppeli, roomalainen teatteri, gymnasion ja kylpylä. Kaupungin hautausmaat ovat olleet tasangolla kaupungin länsipuolella. Varhaiskristilliseltä ajalta on löydetty kaksi basilikakirkkoa. Pääsimme tutustumaan vain kuvan oheisen kartan kehystettyyn osaan kaivausaluetta. Havainnekartta kaivausalueesta on kirjasta Eyewitness Travel. Cyprus.

Olisikohan tämä caldarium, kuuman veden kylpyhuone, jonka seiniä ovat koristaneet mosaiikit? Tämä lienee sudatorium, höyrykylpyhuone, jota myös koristivat seinämosaiikit. Huoneen alle oli rakennettu kuumavesilämmitys.

Gymnasion oli rakennettu alun perin hellenistisellä kaudella ja uudelleen roomalaisella kaudella. Se tuhoutui oletettavasti maanjäristyksessä 300-luvulla jaa., jonka jälkeen se muutettiin kylpyläksi. Gymnasionin ytimessä oli palaistra -keskuspiha, jonka koko oli noin 50 x 38 metriä. Se oli ympäröity kaikilta neljältä sivuilta korinttilaista tyyliä edustaneella pylväiköllä. Sisäänkäynti oli eteläsivulta. Eteläpuolella sijaitsi myös latriini eli käymälä, jossa oli tilaa 44 hengelle.

Taustalla näkyy vesivarasto portaiden takana, kaksi isoa kivestä rakennettua vesisäiliötä, joista kylpylän altaat saivat vetensä.

Roomalainen teatteri ajanlaskun alusta. Keisari Augustuksen aikana tähän katsomoon mahtui 15 000 katsojaa. Nykyään paikalla esitetään kesäisin teatteriesityksiä ja näytöksiä.

Etusivu    Seuraava