Salamis |
||||||
Salamis
Seuraavan päivän kohteemme on Salamis ja Famagusta Kyproksen itärannalla. Vajaan 10 km päässä Famagustasta pohjoiseen sijaitsi aikanaan roomalainen kaupunki Salamis, josta bysanttilaisella kaudella tuli Constantia. Historiallisesti Salamis oli todennäköisesti lähellä sijainneen mykeneläisaikaisen, nykyisen kylän mukaan Égkomina (usein Enkomi) tunnetun asutuksen seuraaja. Égkomia pidetään nykyisin Alasian valtakunnan keskuksena. |
![]() |
Salamis perustettiin oletettavasti noin 1000-luvulla eaa. sen jälkeen, kun
Égkomi oli mahdollisesti kärsinyt maanjäristyksestä tai sen satama oli liettynyt
umpeen, jolloin asukkaat siirtyivät uuden kaupungin paikalle. Tätä tukee myös
se, että varhaisimmat arkeologiset löydöt Salamiista ovat protogeometriselta
kaudelta.
![]() Olemme saapuneet bussilla kaivausalueen parkkipaikalle, meren rantaan. Ilma oli tuulinen ja kolea. Opas kertoi meille kaivausalueen historiasta. |
Olisikohan tämä huone osa kylpylää? Huoneen
reunoille on koottu torsoja. Kuuluivatkohan
nekin kylpylään? Patsaat on veistetty marmoriin.
Seiniin käytetty kivimateriaali on vaihdellut.
Siellä on sekä helposti
murenevaa hiekkakiveä että kovempaa
liuskekiveä ja varmasti myös marmoria. Keskellä
oleva veistos on
naispuolista hahmoa (Persefonea?)
esittävä marmoripatsas. |
![]() |
![]() |
Olisikohan tämä caldarium, kuuman veden kylpyhuone, jonka seiniä ovat koristaneet mosaiikit? Tämä lienee sudatorium, höyrykylpyhuone, jota myös koristivat seinämosaiikit. Huoneen alle oli rakennettu kuumavesilämmitys.
Gymnasion
oli rakennettu alun perin hellenistisellä
kaudella ja uudelleen roomalaisella kaudella. Se
tuhoutui oletettavasti maanjäristyksessä
300-luvulla jaa., jonka jälkeen se muutettiin
kylpyläksi. Gymnasionin ytimessä oli palaistra
-keskuspiha, jonka koko oli noin 50 x 38 metriä.
Se oli ympäröity kaikilta neljältä sivuilta
korinttilaista tyyliä edustaneella pylväiköllä.
Sisäänkäynti oli eteläsivulta. Eteläpuolella
sijaitsi myös
latriini
eli käymälä, jossa oli tilaa 44 hengelle. |
![]() |
![]() Taustalla näkyy vesivarasto portaiden takana, kaksi isoa kivestä rakennettua vesisäiliötä, joista kylpylän altaat saivat vetensä. |
![]() Roomalainen teatteri ajanlaskun alusta. Keisari Augustuksen aikana tähän katsomoon mahtui 15 000 katsojaa. Nykyään paikalla esitetään kesäisin teatteriesityksiä ja näytöksiä. |