Alfama

Alfama on Castelon kaakkoispuolella oleva sokkeloinen alue, kiehtova kaikkina kellonaikoina. Se herää todella henkiin iltapäivän lopulla ja alkuillasta, jolloin paikalliset asukkaat purkautuvat kodeistaan kaduille ja pieniin kuppiloihin. Mutkittelevien kujien sokkeloista paljastuu maalauksellisia nurkkauksia, rapistuvia kirkkoja sekä varjoisia terasseja huikeine panoraamanäkymineen, esimerkiksi Miradouro Santa Luzia. Jyrkkien mäkien ja portaikkojen vuoksi Alfamaan tutustuminen kannattaa aloittaa korkealta ja siirtyä hiljalleen alaspäin.

Näin me teimme. Aloitimme Alfaman luoteiskulmalta Castelo São Jorgen itäkulmalta, jossa sijaitsee Portas do Solin aukio (Largo das Portas do Sol). Paikalla on São Vicenten (Vincentius) patsas ja taustalla näkyy kirkko, joka on omistettu hänelle.

Pyhä Vincentius (São Vicente) (200-luku - n. 304) on espanjalainen pyhimys. Vincentius syntyi Huescassa, lähellä Zaragozaa, nykyisen Espanjan alueella 200-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hän vietti suurimman osan elämästään Zaragozassa. Siellä hän opiskeli Zaragozan piispan Valeriuksen johdolla katolisen uskonnon ohella myös maallista sivistystä. Piispa Valerius asetti hänet diakonin virkaan ja valtuutti saarnaamaan hiippakunnassa. Samaan aikaan Rooman keisari Diocletianus alkoi vainota kristittyjä Espanjassa. Vincentiusta pidettiin vankilassa kiduttaen mitä moninaisin tavoin. Hän ei kuitenkaan tuskista huolimatta luopunut uskosta, joka antoi hänelle voimia. Lopulta hän kuitenkin kuoli haavoihinsa, ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen marttyyri. Maalaustaiteessa hänet on esitetty korpin, myllynkiven tai kidutusvälineiden kanssa. Pyhä Vincentius on muiden muassa Valencian, Zaragozan ja Portugalin suojelija sekä Lissabonin suojeluspyhimys. Lissabonilaiset eivät yleensä tiedä, että kaupungin suojeluspyhimys on Vincent. He pitävät suojeluspyhimyksenään Antonio Padovalaista, joka on oikeasti kotoisin Portugalista.

Tarina menee kuitenkin niin, että Vincentin jäänteet haluttiin siirtää pois Roomasta, jossa häntä oli vainottu. Hänet pantiin laivaan, joka seilasi pitkin Välimerta länttä kohti ja rantautui tavalla tai toisella Sagresiin, Portugalin eteläiseen niemeen. Pyhimyksen jäänteet jäivät sinne korppien vartioitaviksi. Paikasta tuli merkittävä pyhiinvaelluskohde ajan myötä. Kuningas Afonso Henriques päätti siirtää Vincentin jäännökset Lissabonin vuonna 1175. Niinpä jäänteet laivattiin korppien vartioimina ja tuotiin Sén katedraaliin, jossa jäänteet ovat Sén aarrekammion reliikkilippaassa. Pyhää Vincentiä esittävät maalaukset tai veistokset esittävät pyhimyksen laiva sylissään ja laivassa korpit, niin kuin tässäkin Solin näköalapaikan veistoksessa. Arte Antigan kansallisessa museossa on yksityiskohtainen taideteos, jonka nimenä on Pyhän Vincentin palvonta. Sanottakoon vielä, että Lissabonin vaakuna kuvaa korppien vartioimaa laivaa.

Näköalapaikalla kadun toisella puolella sijaitsee Koristetaiteen museo (Museu de Artes Decorativas). Pankkiiri Ricardo do Espírito Santo Silva teki 1600-luvulla rakennetusta Palácio Azurarasta museon. Esillä on portugalilaista koristetaidetta ja huonekaluja 1600-1700-luvulta.

Tämä näköalapaikka on kivenheiton päässä etelään: Santa Luzia. Santa Luzia-kirkon yhteydessä olevalta terassilta on huikea näköala yli Alfaman ja Tejo-joen. Selvästi erottuvia maamerkkejä ovat, vasemmalta oikealle,

São Vicenten kaksoistorni ja Santa Engrácian (National Pantheon) kupoli sekä Santo Estêvão -kirkko.

Kirkon siipirakennuksen piha, jossa on azulejo-kaakelóintia. Santa Luzian eteläseinällä on kaksi uudehkoa kaakelimaalausta: toinen esittää Praça do Comérciota ennen maanjäristystä (kuvassa patsaan takana), toinen kristittyjen hyökkäystä Castelo de São Jorgeen vuonna 1147.

Sitten lähdemme seikkailemaan Alfaman sokkeloihin. Lounaspaikaksi valikoitui Largo do Chafariz de Dentro, joka on saanut nimensä 1600-luvun suihkulähteestä (chafariz). Se rakennettiin 1300-luvun muurien sisäpuolelle (dentro), ei ulkopuolelle.

Etusivu	 Seuraava