Castelo (Pyhän Yrjön Linnoitus)

Vallattuaan Lissabonin maureilta 1147 kuningas Afonso Henriques teki arabien kukkulalinnoituksesta Portugalin kuninkaiden linnan. Vuonna 1511 Emanuel I rakensi ylellisen palatsin nykyisen Praça do Comércion laidalle 

, ja linnaa käytettiin vuoroin teatterina, vankilana ja asevarikkona. Vuoden 1755 maanjäristyksessä raunioituneita valleja ei korjattu ennen kuin Salazar pani toimeen täydellisen entistyksen 1938. Hän rakensi uudelleen ”keskiaikaiset” muurit, istutti puutarhoja ja toi alueelle riistalintuja. Vaikka linna ei olekaan täysin aito, muurien sisäpuolisen Santa Cruzin puistoissa ja kapeilla kujilla on hauska harhailla, ja näkymät ovat Lissabonin komeimmat.

Näihin maisemiin pääsee Chiadosta yksivaunuisella ratikalla No. 28. Yritin katsoa GPS-sovelluksesta etenemistämme, että osaisimme jäädä pois edes osapuilleen oikeassa kohdassa.

Ja tässähän se portti on (Porta de São Jorge). Lipunmyyntikojussa on kaksi jonoa, tai oikeastaan vain yksi, sillä Lissabon-kortin omaavien kaistalla ei ole jonoa.

Kävelemme lipuntarkastusportille ja siitä lähellä olevalle aukiolle, jonka vieressä on näköalapaikka. Aukiolla on patsas, joka esittää Portugalin ensimmäistä kuningasta Afonso Henriquesia asepuvussaan. Muurin reunalta aukeaa näkymä etelää Tejo-joelle.

Tässä kuvassa taustana on Baixan kaupunginosan takana näkyvä Tejo sekä Almadan kaupunginosa joen takana, josta korkeimmalle nousee Cristo Rei -monumentti sumun hämärtämänä, taustalla myös April 25. -silta. Alla olevan kuvan vasemmassa laidassa Santa Justa ja karmeliittakirkko, edessä keskellä Figuieran aukio ja sen takana Rossion aukio ja aseman katto, jonka takana São Pedro de Alcantaran näköalapaikka.

Varsinaiseen linnaan astutaan luiskaa pitkin ja portista sisään. Sen jälkeen voi kivuta halutessaan linnan muurille ja kiertää sitä. Korkeimmat tornit on merkitty numeroilla 1 ja 2. Emme käyneet torneissa, vaan ainoastaan muurin harjalla.

Näköalapaikka Miradouro da Graça. Linnan vieressä on 1100-luvun kirkko Santa Cruz do Castelo. Kirkossa on tietenkin ristireliikki, pala ristiä kätkettynä kullatun ristin muotoisen koteloon

ja Pyhää Yrjöä esittävä veistos (mutta ilman lohikäärmettä ja prinsessaa). Poistuttuamme linnoituksesta oli ja huilaamisen aika, ja matkustimme turistiratikka 18:lla keskustaan. Viereemme istahti tuttua kieltä puhuvia ihmisiä, kolme suomalaista, kaksi tyttöä Muoniosta ja toisen tytön täti. Kuinka ollakaan ratikan päätepysäkki oli Martim Moniz- aukiolla, muistuttaen ritarista, joka sai surmansa linnan portilla pitäessään porttia avoinna Alfonso Henriquesin joukoille 1147. Aukioon kuuluu oikeastaan suihkulähteitä, mutta ei mahtunut tähän kuvaan.

 Etusivu     Seuraava