Mallorca 2-9.10.2019
Seu |
||||||
|
La Seu
La Seun katedraali on 121 metriä pitkä ja
55 m leveä. Keskilaivan korkeus on 44 metriä (Espanjan korkein), goottilaiset
pylväät 30 metriä korkeat, kivikaton pinta-ala on 4000 m² ja koko katedraalin
pinta-ala 7000 m². Valo tulvii sisään ikkunoiden lasimaalausten läpi. Pääkuorin
yllä on halkaisijaltaan yli 12-metrinen ruusuikkuna, yksi maailman suurimmista,
lempinimeltään ”goottilainen silmä”. Siinä erottuu mm. Daavidintähti.
Katedraalin ylläpitokustannukset olivat aikanaan niin korkeat, että niiden
kattamiseksi jouduttiin jopa turvautumaan juutalaisten taloudelliseen apuun.
Ikkuna on tehty yli 1200 värillisestä lasipalasta, jotka on jouduttu vaihtamaan
useaan kertaan, viimeksi Espanjan sisällissodassa aiheutettujen vahinkojen
korjaamiseksi. Katalonialainen arkkitehti Antoni Gaudi teki piispan
toimeksiannosta katedraaliin kumouksellisia muutoksia vuosina 1904-1914 mm.
avaamalla esiin ikkunoita, jotka olivat siihen asti olleet peitossa, ja
varustamalla keskilaivan pylväät kruunua muistuttavan kynttelikön mallisilla
takorautaisilla sähkövalaisimilla. Lisäksi Gaudi siirsi kuorituolit keskilaivan
keskeltä, jotta alttari avautui näkyviin ja entisti 1300-luvulla valmistuneen
goottilaisen alttaritaulun, joka nykyisin riippuu eteläisessä sivulaivassa
Portal del Miradorin sisäpuolella.
Gaudin kiistellyin lisäys oli baldakiini, alttarikatos, joka on muodoltaan kahdeksankulmainen. Sen on tulkittu esittävän Jeesuksen orjantappurakruunua. Siinä on koristeena viiniköynnöksen lehtiä ja viljantähkiä, yksiselitteisiä ehtoollisviinin ja leivän symboleita. Köysien ja pylpyröiden varassa katosta riippuvassa kynttelikössä on 35 messinkilamppua, jotka valaisevat alttaria. Alttarin takana on 1300-luvulla tehty piispanistuin. Messussa, johon osallistuimme, käytettiin etupäässä vasemmalla olevaa lukupulpettia. Saarna tapahtui oikealla puolella edessä seisten kiipeämättä kumpaankaan saarnatuoliin, joita on sekä oikealla että vasemmalla.
Sivukappelit
Katedraalin sivuseinillä on 20 sivukappelia, jotka kaupungin aateliset aikoinaan hankkivat suurta maksua vastaan osoittamaan hurskauttaan. Aateliset saivat maksaa myös runsaasti, että saivat tuoda vaakunansa Jumalan huoneeseen. Vaakunakilvet sijaitsevat holvien päätekivissä. Pääalttarin itäpuolella olevassa Pyhän kolminaisuuden kappelissa sijaitsevat Jaakko II:n ja Jaakko III:n haudat.
Pääkuorin eteläpuolella on Pyhän Pietarin (Sant Pere) kappeli (kuva yllä). Kappelista käytetään myös nimitystä pyhän sakramentin kappeli (Capella del Santissim).Barcelonan taidekoulun käyneen Miquel Barcelón ensimmäinen toimeksianto oli pääalttarin oikealla puolella sijaitsevan, 1300-luvulla rakennetun kappelin uudistaminen. Hän aloitti peittämällä koko kappelin toisella terrakottakerroksella, joka valmistettiin Italian keramiikkapajoissa ja jonka koristeluaiheena oli vertaus leivistä ja kaloista. Barceló suunnitteli myös alttarin, kynttelikön ja ristiinnaulittua Kristusta esittävän veistoksen. Kappeli avattiin yleisölle vuoden 2007 alussa.
Katedraalin museo
Jumalanpalveluksia lukuun ottamatta kirkkoon pääsee sisään vaan pääsymaksullisen museon kautta. Vermellsin sakaristossa on 1500-luvulla valmistettu monstranssi (Kristuksen konsekroidun ruumiin, ehtoollisleivän säilytysastia). Se on koristettu hopealla ja jalokivillä.
Seuraava huone on goottilainen
kapitulisali (kuva alla), jonka keskellä on piispa
Gil Sánches Muñozin
(1360-1447) hauta. Hän oli Mallorcan piispa, joka nousi nimellä
Klemens VIII
vastapaaviksi katolisen kirkon suuren skisman aikaan.
Oikealla seinällä on
Pyhää Sebastiania, Palman
suojeluspyhimystä esittävä alttaritaulu. Museon kolmas huone on
barokkityylinen kapitulisali, soikea kappeli, jossa on loistelias kupolikatto.
Salissa on norsunluusta veistettyjä krusifiksejä, hopeisia (250 kg painoisia)
kynttelikköjä ja Pyhän ristin pyhäinjäännös (keskellä kuvaa) 1500-luvulta.
Museon kolmas huone on barokkityylinen kapitulisali (kuva alla), soikea kappeli, jossa on loistelias kupolikatto. Salissa on norsunluusta veistettyjä krusifiksejä, hopeisia (250 kg painoisia) kynttelikköjä ja Pyhän ristin pyhäinjäännös (keskellä kuvaa) 1500-luvulta.