Mallorca 2-9.10.2019

Soller 3

Valldemossa – Deia - Sóller

Saimme vielä aiheen mennä toistamiseen Sólleriin, vaikka tarkoitus oli mennä vain Valldemossaan.

Menimme Espanjan aukion vierellä olevalle linja-autoasemalle ja astuimme Valdemossaan menevään bussiin. Maksoimme vajaa 2 €/nuppi ja istuuduimme rauhallisesti odottamaan, mitä tuleman pitää. Valdemossa on Mallorcan korkeimmalla paikalla sijaitseva kaupunki.

Kivimökit ja porraspellot kiipeävät rinteessä ja luostarin vihreä kellotorni kohoaa kattojen yläpuolelle. Tässä noin 2000 asukkaan kaupungissa sijaitsee Reial Cartoixan luostari. Puolalainen säveltäjä ja pianisti Fréderèric Chopin asui täällä lyhyen aikaa rakastajattarensa, ranskalaisen kirjailijan George Sandin kanssa, joka vuokrasi asunnon luostarista vuoden 1838 talvella. Viime vuosina näyttelijät Michael Douglas ja Catherine Zeta-Jones, ovat nostaneet Valdemossan kartalle. Hienoin nähtävyys on Reial Cartoixan luostari, jossa ovat Chopinin huoneet sekä kaupunginmuseo. Kartusiaanien sääntökunta sai Valldemossan kuninkaanlinnan käyttöönsä vuonna 1399 ja perusti sinne kuninkaallisen kartuasiaaniluostarin (Reial Cartoixa). Luostarin kirkossa on mm. Valldemossan pyhimyksen Santa Catalina Thomasin kuva. Saavuimme Valdemossaan. Jollain pysäkillä yksi matkustaja meinasi jo ängetä ulos. Kuljettaja sanoi, ettei vielä olla perillä. Niinpä jatkoimme matkaa ja Valdemossa jäi taakse. Huomasimme olevamme Deiaan johtavalla tiellä. No, tässä vaiheessa ei ehkä olisi ollut viisasta jäädä tien varteen, joten matka jatkui. Eikä se mitään haitannut, tulipa nähdyksi Deiakin. Siitä opaskirja sanoo, että ”vaikeapääsyisen laakson pohjukassa sijaitsevaan vuoristokylään on matkustanut taiteilijoita ja kuuluisuuksia siitä lähtien kuin englantilaiskirjailija Robert Graves asettui sinne vuonna 1929. Kylä on seurapiirien näköalapaikka, joka on täynnä työhuoneita, ateljeita ja kahviloita.” Kuljettaja posotti kapeita ja mutkaisia teitä niin kovaa, ettei ainakaan minun paikaltani ollut napattavissa yhtään kunnollista kuvaa. Edellinen Valldemossan kuvakin on imuroitu, mutta se on juuri se näkymä, joka Valldemossasta jäi mieleen.

Sitten ajelimme enimmäkseen kapeaa ja mutkaista merenrantatietä Deian ohi kohti Sólleria. Aurinkoläppä oli alhaalla, vaikka oikeasti aurinko oli kuljettajan selän takana. Sóllerissa oli yksi linja-autopysäkki, jolta matka jatkui kohti Port Sólleria. Päädyimme isoon kiertoliittymään, joka toimi Port Sóllerin linja-autoasemana. Vaihdoimme siellä toiseen bussiin, joka vei meidät suoraan vuoren läpi Palmaan.

Etusivu    Seuraava